Nuorten luetun ymmärtämiseen yhteydessä olevat tekijät
Käkisalo, Eveliina; Käkisalo, Kristiina (2025-02-21)
Käkisalo, Eveliina
Käkisalo, Kristiina
E. Käkisalo; K. Käkisalo
21.02.2025
© 2025 Eveliina Käkisalo, Kristiina Käkisalo. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202502211774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202502211774
Tiivistelmä
Luetun ymmärtäminen on yksi monimutkaisimmista ja tärkeimmistä ihmisen suorittamista kognitiivisista prosesseista, jonka avulla luodaan vuorovaikutus lukijan ja tekstin välille. Ymmärtävä lukija etsii tekstistä informaatiota ja arvioi sekä tulkitsee lukemaansa tavoitteensa saavuttamiseksi. Luetun ymmärtämisen taidot kehittyvät teknisen lukutaidon automatisoitumisesta kohti ymmärtävää lukemista. Yläkoulussa luetun ymmärtämisen merkitys korostuu lukemisen määrän lisääntyessä. Onnistunut luetun ymmärtäminen on keskeinen taito yhteiskunnassa toimimiselle ja se mahdollistaa kouluttautumisen lisäksi muun muassa kulttuurisen ja sosiaalisen osallistumisen. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella on herännyt huoli suomalaisnuorten heikkenevästä luetun ymmärtämisestä ja poikien heikommasta osaamisesta tyttöihin verrattuna. Toistaiseksi yläkouluikäisiä koskevaa lukemistutkimusta on tehty Suomessa melko vähän.
Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia kuinka paljon valitut (tausta)tekijät selittävät luetun ymmärtämistä. Tässä tutkielmassa tutkitaan sukupuolen, vanhempien koulutustaustan, teknisen lukutaidon ja lukuharrastuksen yhteyttä 9.-luokkalaisten luetun ymmärtämiseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin osana Lukihanke Pohjoinen -hanketta joulukuussa 2019. Tutkimukseen osallistui 226 yhdeksännen luokan oppilasta. Tieto vanhempien koulutustaustasta ja oppilaiden lukuharrastuksesta kerättiin kyselylomakkeella. Oppilaiden teknistä lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä mitattiin YKÄ – luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmällä. Aineisto analysoitiin Jamovi-tilasto-ohjelmalla käyttämällä analyyseina korrelaatioanalyysia ja hierarkkista lineaarista regressioanalyysia.
Yksittäisten muuttujien välisten yhteyksien tarkastelu osoitti, että ne olivat positiivisesti yhteydessä luetun ymmärtämiseen. Muuttujien yhteisvaikutuksen huomiointi hierarkkisessa analyysissa osoitti, että isän koulutustausta, nuorten tekninen lukutaito ja lukuharrastus olivat merkitsevästi yhteydessä luetun ymmärtämiseen. Nuorten luetun ymmärtämistä selitti eniten tekninen lukutaito, toiseksi isän koulutustausta ja kolmanneksi lukuharrastus. Tytöt olivat poikia parempia luetun ymmärtämisessä, mutta sukupuoli ei selittänyt luetun ymmärtämistä, kun kaikkien muuttujien yhteisvaikutus huomioitiin. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta muun muassa vanhempien koulutustaustan ja sukupuolen yhteydestä sekä tehokkaista arviointimenetelmistä ja interventioista nuorten luetun ymmärtämisen tukemiseksi koulussa ja vapaa-ajalla.
Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia kuinka paljon valitut (tausta)tekijät selittävät luetun ymmärtämistä. Tässä tutkielmassa tutkitaan sukupuolen, vanhempien koulutustaustan, teknisen lukutaidon ja lukuharrastuksen yhteyttä 9.-luokkalaisten luetun ymmärtämiseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin osana Lukihanke Pohjoinen -hanketta joulukuussa 2019. Tutkimukseen osallistui 226 yhdeksännen luokan oppilasta. Tieto vanhempien koulutustaustasta ja oppilaiden lukuharrastuksesta kerättiin kyselylomakkeella. Oppilaiden teknistä lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä mitattiin YKÄ – luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmällä. Aineisto analysoitiin Jamovi-tilasto-ohjelmalla käyttämällä analyyseina korrelaatioanalyysia ja hierarkkista lineaarista regressioanalyysia.
Yksittäisten muuttujien välisten yhteyksien tarkastelu osoitti, että ne olivat positiivisesti yhteydessä luetun ymmärtämiseen. Muuttujien yhteisvaikutuksen huomiointi hierarkkisessa analyysissa osoitti, että isän koulutustausta, nuorten tekninen lukutaito ja lukuharrastus olivat merkitsevästi yhteydessä luetun ymmärtämiseen. Nuorten luetun ymmärtämistä selitti eniten tekninen lukutaito, toiseksi isän koulutustausta ja kolmanneksi lukuharrastus. Tytöt olivat poikia parempia luetun ymmärtämisessä, mutta sukupuoli ei selittänyt luetun ymmärtämistä, kun kaikkien muuttujien yhteisvaikutus huomioitiin. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta muun muassa vanhempien koulutustaustan ja sukupuolen yhteydestä sekä tehokkaista arviointimenetelmistä ja interventioista nuorten luetun ymmärtämisen tukemiseksi koulussa ja vapaa-ajalla.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38824]