Kilpisjärven geomorfologinen kartoitus

Abstract

Geomorfologia tutkii maanpinnan muotoja ja prosesseja niiden taustalla. Geomorfologisessa kartoituksessa tunnistetaan erilaisia maastonmuotoja ja tarkastellaan niihin vaikuttavia tekijöitä. Geomorfologisen kartan luominen on monivaiheinen prosessi, johon kuuluu esivalmisteluvaihe, kenttätutkimukset ja jälkikartoitus. Perinteisesti kartoituksella on tuotettu objektiivista, tieteellistä tietoa, mutta nykyään geomorfologisia karttoja luodaan paljon erilaisiin soveltaviin käyttötarkoituksiin. Kartan visualisointi värien, karttamerkkien ja selitteiden avulla määräytyy yleensä käyttötarkoituksen mukaan.

Tämän tutkielman tavoitteena oli laatia Kilpisjärven geomorfologinen kartta, josta voidaan tarkastella alueen geomorfologian kehitystä ja keskeisiä piirteitä. Kartan avulla perehdyttiin erityisesti edellisen jäätiköitymisen synnyttämiin korkokuvatyyppeihin ja muodostumiin tutkimusalueella. Työn tavoitteena oli myös pohtia digitaalisen kartoituksen aiheuttamia haasteita epäselvien ja tulkinnanvaraisten muodostumien tapauksissa. Geomorfologinen kartta luotiin ArcGIS Pro -paikkatieto-ohjelmiston avulla. Ohjelmistoon tuotiin Maanmittauslaitoksen Karttapaikka -palvelusta ladattuja avoimia aineistoja, joiden avulla muodostumia digitoitiin manuaalisesti. Keskeisimpiä aineistoja olivat rinnevarjosteet, ortoilmakuvat ja maastokartat. Pääasiallinen tutkimusmenetelmä oli visuaalinen havainnointi digitaalisten aineistojen pohjalta. Kartoitettavan alueen koko oli noin 114 neliökilometriä, johon sisältyy Suomen korkeimpia tuntureita, kuten Saana (1029 m mpy.), Iso-Jehkas (955 m mpy.) ja Iso Malla (942 m mpy.).

Tutkielmassa havaittiin, että kallioperän polygeneettinen kulumiskorkokuva hallitsee Kilpisjärven alueella. Siihen kuuluvat tektonisesti syntyneet tunturit sekä erilaiset rapautumismuodot. Merkittävä vaikutus korkokuvaan on ollut myös jäätikön aiheuttamalla kulutuksella ja kasauksella. Jäätikön synnyttämiä muotoja havaittiin runsaasti laaksoista ja tunturien rinteiltä. Yksittäisistä muodostumista merkittävin on jäätikköjoen synnyttämä pitkä harjujakso Siilasvuoman laaksossa. Tämän tutkielman digitaalinen kartoitustyö osoittaa, että myös kenttätöille olisi tarvetta. Toteutettu geomorfologinen kartta kuvaa hyvin Kilpisjärven alueen geomorfologiaa, mutta kenttätöillä kartoituksen luotettavuutta voisi parantaa. Karttaa voidaan hyödyntää Kilpisjärven alueen kehittämisessä ja ainutlaatuisen luonnon suojelussa.