Rikollinen elämä metaforana

Abstract

Olen tarkastellut pro gradu -tutkielmassani rikollisen elämän käsitteistämistä kognitiivisen metaforateorian näkökulmasta. Olen tutkinut henkirikoksesta tuomitun Sonny Nymanin omaelämäkertaa (Nyman & Miettinen 2019) ja selvittänyt, minkälaisia rikollisuuteen liittyviä käsitemetaforia siinä esiintyy, mitkä kielenainekset edustavat näitä metaforia sekä mitä nämä tiedot paljastavat rikollisen elämän käsitteistämisestä. Tutkimukseni sijoittuu kognitiivisen kielitieteen ja laadullisen tutkimuksen piiriin. Teoreettisena viitekehyksenä olen käyttänyt Lakoffin ja Johnsonin (1980) kognitiivista metaforateoriaa, ja olen tarkastellut aineiston kontekstia osana omaelämäkertagenreä.

Olen kerännyt tutkimusaineistoni rikollisen omaelämäkerrasta ja luokitellut metaforiset ilmaukset niiden teemojen ja lähdealueiden mukaan. Teemoja ovat rikollinen elämä, vankeus ja huumeet. Lähdealueet olen jakanut kolmeen pääryhmään: vuorovaikutus fyysisen ympäristön kanssa, ruumiin tuottamat kokemukset ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa. Nämä ryhmät sisältävät yhteensä 11 alaryhmää, kuten keholliset kokemukset, tunteet, liikkuminen, rakennelmat ja kaupankäynti.

Tutkimuksessani olen havainnut, että rikollinen elämä käsitteistetään sekä poikkeuksellisten ja ikävien että arkipäiväisten ja myönteisten kokemusten kautta. Olen tulkinnut, että rikollinen käsitteistää rikollisuuden yhdeksi osaksi elämässään eikä laajenna rikollisuutta koskemaan koko elämäänsä. Aineiston metaforiset ilmaukset kattavat noin kolmanneksen teoksen kaikista metaforisista ilmauksista. Vankeuteen liittyvät metaforat käsitteistävät sulkeutuneisuutta, ulkoista kontrollia sekä moraalisia ja uudistavia ulottuvuuksia, kun taas huumeisiin liittyvät metaforat heijastavat vallan ja riippuvuuden dynaamista suhdetta.

Analyysissani yleisin lähdealue on vuorovaikutus fyysisen ympäristön kanssa (46 %). Toiseksi yleisin lähdealue on ruumiin tuottamat kokemukset (36 %) ja harvinaisin vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa (18 %). Vankeuteen liittyvät metaforat ovat sisältäneet monipuolisimmin eri lähdealueita. Lähtökohtani tarkastella metaforia niiden lähdealueiden kautta tuo näkyväksi, miten kielenkäyttäjä käsitteistää rikollisuutta. Analyysissani olen esittänyt, että lähdealueet voivat ilmentää moninaisia käsitemetaforia ja että samaa lähdealuetta hyödynnetään eri teemakonteksteissa. Rikollisuuden käsitteistämiseen on liittynyt sekä konventionaalisia käsitemetaforia, kuten ELÄMÄ ON MATKA, että kontekstisidonnaisia käsitemetaforia, kuten VANKEUS ON ISTUMISTA ja IHMISEN TOIMINTA ON ELÄIMELLISTÄ TOIMINTAA.

Olen osoittanut, että omaelämäkerta-aineistot voivat tarjota arvokasta tietoa metaforista ja niiden roolista identiteetin ja kokemuksen rakentamisessa. Rikollisuutta ja rikollisuutta koskevan kielenkäytön tutkimuksessa ei ole aikaisemmin huomioitu rikollisten omia kokemuksia. Tutkielmassani olen siirtänyt tutkimuspistettä ulkopuolelta tulevasta rikollisen elämän käsitteistyksestä rikollisen omaan kielenkäyttöön ja rikollisuuden käsitteistämiseen.