Lenin ja me : V.I. Lenin Suomi–Neuvostoliitto-Seuran julkaisemassa Maailma ja me -lehdessä 1968–1992

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee V.I. Leninin kuvaa ja merkitystä Suomi–Neuvostoliitto-Seuran julkaisemassa Maailma ja me -lehdessä sen ilmestymisaikana vuosina 1968–1992.Tutkimus perustuu suomalaisen ja neuvostoliittolaisen osapuolen yhdessä tuottaman Maailma ja me -lehden artikkeleiden analyysiin, jossa hyödynnetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Kvantitatiivinen analyysi keskittyy Leniniä käsittelevien artikkelien määrän ja esiintyvyyden tarkasteluun, kun taas kvalitatiivinen analyysi pureutuu artikkeleiden sisältöön ja niiden välittämiin näkemyksiin Leninistä. Artikkeleissa korostuvat Leninin ura ja saavutukset suurena valtiomiehenä sekä vallankumouksellisena. Lisäksi lehden artikkeleissa käsitellään Leninin roolia Suomen itsenäisyyden suhteen.

Leninin merkityksessä ja asemassa tapahtui suuri muutos tarkasteltavana ajanjaksona ja tutkielma jakautuu kahteen pääosaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään Leninin suosiota ja merkitystä lehden alkuvuosina, erityisesti vuonna 1970, jolloin vietettiin hänen syntymänsä 100-vuotisjuhlavuotta. Tällöin hänen suosionsa lehdessä oli suurimmillaan, mikä näkyi kehuvana ja ylistävänä kirjoitustyylinä artikkeleissa. Tuona ajanjaksona Lenin saavutti myös määrällisen huippunsa, kun merkkivuoden aikana häntä käsiteltiin lehdessä yli viisikymmentä kertaa. Toisessa osassa tarkastellaan Leninin suosion hiipumista ja kriittisten näkemysten esiinmarssia 1980- ja 1990-luvuilla, jolloin Neuvostoliiton poliittiset muutokset ja lopulta sen hajoaminen vaikuttivat myös Leninin asemaan ja hänen henkilökulttinsa murtumiseen. Leniniä käsittelevien artikkelien tyyli myös muuttui journalistisemmaksi ja lähdekriittisemmäksi muuttuneessa toimintaympäristössä. Leninistä tuotiin esiin aikaisemmin vaiettuja puolia, kuten hänen autoritaarisuuttaan, sortotoimien käyttöä ja hänen todellista rooliaan Suomen itsenäistymisessä. Aiheena Lenin myös muuttui harvinaisemmaksi ja keskimäärin häntä käsiteltiin vuoden 1980 jälkeen alle viisi kertaa vuodessa.

Tutkielma tarjoaa yhden näkökulman siihen, miten yksi 1900-luvun merkittävimmistä historiallisista henkilöistä esitettiin suomalaiselle yleisölle ja miten tämä esitys heijasteli laajempia poliittisia ja kulttuurisia muutoksia. Samalla se valottaa Suomi–Neuvostoliitto-Seuran roolia ja toimintaa osana Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita kylmän sodan aikana. Tämä tutkielma tarjoaa myös tietoa siitä, miten historiallisia henkilöitä voidaan käyttää poliittisina ja ideologisina välineinä ja kuinka heidän kuvansa voi muuttua ympäröivien olosuhteiden muutosten myötä.