FM8 taitaa olla vaan enemmän suositumpi : enemmän-sanan esiintyminen komparatiivimuodon kanssa keskustelupalsta-aineistossa
Mäntyniemi, Ida (2025-02-07)
Mäntyniemi, Ida
I. Mäntyniemi
07.02.2025
© 2025 Ida Mäntyniemi. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202502071526
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202502071526
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmani aiheena on enemmän-sanan esiintyminen adjektiivin komparatiivimuodon kanssa keskustelupalsta-aineistossa. Olen kerännyt tutkimusaineistoni Kielipankin konkordanssihakuohjelman eli Korpin avulla Ylilauta-keskustelupalstalta. Aineistoni koostuu 71 ilmauksesta, jotka jaoin selvästi tutkimaani ilmiötä eli kaksinkertaista vertailua edustaviin ja monitulkintaisiin ilmauksiin. Selvästi tutkimaani ilmiötä edustavia oli 26 kappaletta ja monitulkintaisia 45 kappaletta.
Tutkimuskysymyksinäni on, minkälaisten komparatiivimuotoisten adjektiivien kanssa enemmän-sana esiintyy ja minkälaisissa rakenteissa komparatiivimuoto ja enemmän-sana esiintyvät yhdessä. Tutkimuskysymyksiin lähdin selvittämään vastauksia luokittelemalla aineistossani esiintyvät adjektiivit suhteellisiin ja absoluuttisiin sekä eniten esiintyviin adjektiivityyppeihin ja yksittäisiin adjektiiveihin. Eristin aineistossani esiintyvistä ilmauksista adjektiivilausekkeet, joille määrittelin lauseenjäsentehtävät. Lopuksi vielä määrittelin aineistossani esiintyville ilmauksille syntaktiset lausetyypit.
Analyysiluvussa selviää, että enemmän-sana esiintyy enimmäkseen suhteellisten adjektiivien kanssa, mutta myös absoluuttisia adjektiiveja on aineistossani. Tietynlaisista adjektiiveista korostuvat nen- ja vA-loppuiset adjektiivit. Enemmän-sana ja komparatiivimuoto esiintyvät aineistoni perusteella sekä substantiivin kongruoivana määritteenä että itsenäisessä lauseenjäsentehtävässä: subjektina, objektina, predikatiivina tai adverbiaalina. Monitulkintaisissa ilmauksissa adjektiivilauseke on substantiivin kongruoivana määritteenä selvästi enemmän kuin itsenäisessä lauseenjäsentehtävässä. Selvästi tutkimaani ilmiötä edustavissa taas on enemmän itsenäisessä lauseenjäsentehtävissä olevia adjektiivilausekkeita kuin sellaisia adjektiivilausekkeita, jotka ovat substantiivin kongruoivina määritteinä. Syntaktisista lausetyypeistä enemmän-sana ja komparatiivimuoto esiintyvät selvästi tutkimaani ilmiötä edustavissa eniten kopula- ja transitiivilauseissa. Monitulkintaisissa ilmauksissa taas korostuvat transitiivi- ja intransitiivilauseet. Monitulkintaisissa ilmauksissa huomion arvoista on myös se, että monikäyttöisten lausetyyppien lisäksi enemmän-sana ja komparatiivimuoto esiintyvät kolmessa erikoislausetyypissä: eksistentiaali-, ilmiö- ja omistuslauseissa.
Monitulkintaisia lauseita on aineistossani huomattavasti enemmän kuin kaksinkertaista ilmiötä edustavia. Se voisi viitata siihen, että tutkimani ilmiö ei ole kovin yleinen, mutta kuitenkin olemassa oleva, koska kaksinkertaista vertailua sisältäviä tapauksia löytyy. Tutkimukseni täyttää komparatiiviin kohdistunutta tutkimuksen aukkoa, koska tietääkseni komparatiivin tutkiminen on vähäistä. Lisäksi tutkimukseni tuo näkyväksi kaksinkertaisen vertailun ilmiötä.
Tutkimuskysymyksinäni on, minkälaisten komparatiivimuotoisten adjektiivien kanssa enemmän-sana esiintyy ja minkälaisissa rakenteissa komparatiivimuoto ja enemmän-sana esiintyvät yhdessä. Tutkimuskysymyksiin lähdin selvittämään vastauksia luokittelemalla aineistossani esiintyvät adjektiivit suhteellisiin ja absoluuttisiin sekä eniten esiintyviin adjektiivityyppeihin ja yksittäisiin adjektiiveihin. Eristin aineistossani esiintyvistä ilmauksista adjektiivilausekkeet, joille määrittelin lauseenjäsentehtävät. Lopuksi vielä määrittelin aineistossani esiintyville ilmauksille syntaktiset lausetyypit.
Analyysiluvussa selviää, että enemmän-sana esiintyy enimmäkseen suhteellisten adjektiivien kanssa, mutta myös absoluuttisia adjektiiveja on aineistossani. Tietynlaisista adjektiiveista korostuvat nen- ja vA-loppuiset adjektiivit. Enemmän-sana ja komparatiivimuoto esiintyvät aineistoni perusteella sekä substantiivin kongruoivana määritteenä että itsenäisessä lauseenjäsentehtävässä: subjektina, objektina, predikatiivina tai adverbiaalina. Monitulkintaisissa ilmauksissa adjektiivilauseke on substantiivin kongruoivana määritteenä selvästi enemmän kuin itsenäisessä lauseenjäsentehtävässä. Selvästi tutkimaani ilmiötä edustavissa taas on enemmän itsenäisessä lauseenjäsentehtävissä olevia adjektiivilausekkeita kuin sellaisia adjektiivilausekkeita, jotka ovat substantiivin kongruoivina määritteinä. Syntaktisista lausetyypeistä enemmän-sana ja komparatiivimuoto esiintyvät selvästi tutkimaani ilmiötä edustavissa eniten kopula- ja transitiivilauseissa. Monitulkintaisissa ilmauksissa taas korostuvat transitiivi- ja intransitiivilauseet. Monitulkintaisissa ilmauksissa huomion arvoista on myös se, että monikäyttöisten lausetyyppien lisäksi enemmän-sana ja komparatiivimuoto esiintyvät kolmessa erikoislausetyypissä: eksistentiaali-, ilmiö- ja omistuslauseissa.
Monitulkintaisia lauseita on aineistossani huomattavasti enemmän kuin kaksinkertaista ilmiötä edustavia. Se voisi viitata siihen, että tutkimani ilmiö ei ole kovin yleinen, mutta kuitenkin olemassa oleva, koska kaksinkertaista vertailua sisältäviä tapauksia löytyy. Tutkimukseni täyttää komparatiiviin kohdistunutta tutkimuksen aukkoa, koska tietääkseni komparatiivin tutkiminen on vähäistä. Lisäksi tutkimukseni tuo näkyväksi kaksinkertaisen vertailun ilmiötä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38865]