Aikaansaada, puolipohjata ja öljysorastaa : kielitoimiston sanakirjan yhdysverbien rakenteet
Jokinen, Juho (2025-02-07)
Jokinen, Juho
J. Jokinen
07.02.2025
© 2025 Juho Jokinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202502071525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202502071525
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa olen tarkastellut Kielitoimiston sanakirjassa esiintyviä yhdysverbejä. Tämä tutkielma on laadullista aineistopohjaista kielentutkimusta, jonka avulla olen luokitellut yhdysverbirakenteita sanakirja-aineistossa.
Olen analysoinut ja luokitellut löytämäni 374 yhdysverbiä niiden edus- ja määriteosien mukaan. Edusosat olen jaotellut perussanoihin ja verbijohdosten eri semanttisiin ryhmiin. Aineistoni edusosissa esiintyy perussanoja sekä kaikkia verbijohdosten semanttisia ryhmiä. Järjestyksessä eniten on muuttamisjohdoksia (211 kappaletta), muuttumisjohdoksia (73), perussanoja (64), muuntelujohdoksia (25) ja muita johdoksia (1). Tutkielmani tulosten perusteella yhdysverbien edusosat ovat selvästi useimmin muuttamisjohdoksia. Perussanat ja muuttumisjohdokset ovat myös yleisiä. Muuntelujohdoksia on vain 25 tapausta ja muita johdoksia on vain yksi.
Aineistoni yhdysverbien määriteosat olen jaotellut nomineihin, adverbeihin tai partikkeleihin ja muihin määriteosiin. Nomineja on suurin osa aineistostani, yhteensä 256 kappaletta. Määriteosissa nomineista eniten on substantiiveja, 162 kappaletta. Adjektiiveja määriteosissa on 58, pronomineja 14 ja numeraaleja 22. Adverbeja on 71 kappaletta ja muita määriteosia 47 kappaletta. Muista määriteosista 3 on selviä prefiksejä, 42 itsenäistä lekseemiä edustamattomia määriteosia ja 2 verbimuodosteita.
Määriteosat ovat selvästi useimmin nomineja. Melkein puolet aineiston määriteosista, 162 tapausta 374 määriteosasta on juuri substantiiveja. Muut nominien sanaluokat ovat myös edustettuina, mutta esimerkiksi pronominien 14 tapausta jakautuu vain muutamaan eri pronominiin. Adverbeja tai partikkeleja määriteosissa on jonkin verran. Myös muita määriteosia löytyy. Muut määriteosat ovat useimmin itsenäistä lekseemiä edustamattomia määriteosia, joita on aineistossa 42. Määriteosissa prefiksejä on vain 3 ja verbimuodosteita 2. Määriteosissa yleisin sijamuoto on nominatiivi, jota on 192 tapauksessa. Genetiivi esiintyy 28 tapauksessa ja muu sijamuoto 26 tapauksessa. 128 tapausta on vaillinaisesti taipuvia tai taipumattomia.
Sanakirja-aineiston käyttö johtaa siihen, etteivät tulokset varsinaisesti kuvaa oikeassa kielenkäytössä esiintyvien yhdysverbien erilaisten rakenteiden frekvenssiä. Aihetta voisi siis jatkotutkia käyttämällä esimerkiksi korpusaineistoa. Tässä tutkimuksessa tietyt yhdysverbien edus- ja määriteosat ovat toistuneet monesti, kun taas toiset ovat esiintyneet vain yksittäisiä kertoja. Tätä edus- tai määriteosien esiintyvyyttä voisi kartoittaa paremmin korpusaineistolla, jolloin nähtäisiin, korreloiko suurempi esiintyminen sanakirja-aineistossa myös suurempaan esiintymiseen korpusaineistossa.
Jatkotutkimuskohteena vertailu aiempiin yhdysverbien rakenteita koskeviin tutkimuksiin voisi olla myös mahdollista. Näin voitaisiin saada tarkempaa tietoa eri yhdysverbirakenteiden yleisyyden muutoksista ja produktiivisuudesta. Yhdysverbien tutkimuksen kenttä tarvitsisi lisää diakronista tutkimusta, sillä tällä hetkellä aiempi tutkimus, jota esittelin luvuissa 3.2 ja 3.3, on pääasiassa synkronista.
Olen analysoinut ja luokitellut löytämäni 374 yhdysverbiä niiden edus- ja määriteosien mukaan. Edusosat olen jaotellut perussanoihin ja verbijohdosten eri semanttisiin ryhmiin. Aineistoni edusosissa esiintyy perussanoja sekä kaikkia verbijohdosten semanttisia ryhmiä. Järjestyksessä eniten on muuttamisjohdoksia (211 kappaletta), muuttumisjohdoksia (73), perussanoja (64), muuntelujohdoksia (25) ja muita johdoksia (1). Tutkielmani tulosten perusteella yhdysverbien edusosat ovat selvästi useimmin muuttamisjohdoksia. Perussanat ja muuttumisjohdokset ovat myös yleisiä. Muuntelujohdoksia on vain 25 tapausta ja muita johdoksia on vain yksi.
Aineistoni yhdysverbien määriteosat olen jaotellut nomineihin, adverbeihin tai partikkeleihin ja muihin määriteosiin. Nomineja on suurin osa aineistostani, yhteensä 256 kappaletta. Määriteosissa nomineista eniten on substantiiveja, 162 kappaletta. Adjektiiveja määriteosissa on 58, pronomineja 14 ja numeraaleja 22. Adverbeja on 71 kappaletta ja muita määriteosia 47 kappaletta. Muista määriteosista 3 on selviä prefiksejä, 42 itsenäistä lekseemiä edustamattomia määriteosia ja 2 verbimuodosteita.
Määriteosat ovat selvästi useimmin nomineja. Melkein puolet aineiston määriteosista, 162 tapausta 374 määriteosasta on juuri substantiiveja. Muut nominien sanaluokat ovat myös edustettuina, mutta esimerkiksi pronominien 14 tapausta jakautuu vain muutamaan eri pronominiin. Adverbeja tai partikkeleja määriteosissa on jonkin verran. Myös muita määriteosia löytyy. Muut määriteosat ovat useimmin itsenäistä lekseemiä edustamattomia määriteosia, joita on aineistossa 42. Määriteosissa prefiksejä on vain 3 ja verbimuodosteita 2. Määriteosissa yleisin sijamuoto on nominatiivi, jota on 192 tapauksessa. Genetiivi esiintyy 28 tapauksessa ja muu sijamuoto 26 tapauksessa. 128 tapausta on vaillinaisesti taipuvia tai taipumattomia.
Sanakirja-aineiston käyttö johtaa siihen, etteivät tulokset varsinaisesti kuvaa oikeassa kielenkäytössä esiintyvien yhdysverbien erilaisten rakenteiden frekvenssiä. Aihetta voisi siis jatkotutkia käyttämällä esimerkiksi korpusaineistoa. Tässä tutkimuksessa tietyt yhdysverbien edus- ja määriteosat ovat toistuneet monesti, kun taas toiset ovat esiintyneet vain yksittäisiä kertoja. Tätä edus- tai määriteosien esiintyvyyttä voisi kartoittaa paremmin korpusaineistolla, jolloin nähtäisiin, korreloiko suurempi esiintyminen sanakirja-aineistossa myös suurempaan esiintymiseen korpusaineistossa.
Jatkotutkimuskohteena vertailu aiempiin yhdysverbien rakenteita koskeviin tutkimuksiin voisi olla myös mahdollista. Näin voitaisiin saada tarkempaa tietoa eri yhdysverbirakenteiden yleisyyden muutoksista ja produktiivisuudesta. Yhdysverbien tutkimuksen kenttä tarvitsisi lisää diakronista tutkimusta, sillä tällä hetkellä aiempi tutkimus, jota esittelin luvuissa 3.2 ja 3.3, on pääasiassa synkronista.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38824]