K-pop-artistien ja yhdysvaltalaisartistien merkityksellistäminen Ylen artikkeleissa
Rotonen, Reetta (2025-02-07)
Rotonen, Reetta
R. Rotonen
07.02.2025
© 2025 Reetta Rotonen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202502071514
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202502071514
Tiivistelmä
Tutkin kandidaatintutkielmassani K-pop-artistien ja yhdysvaltalaisartistien merkityksellistämistä Ylen artikkeleissa. Aineistoni koostuu yhteensä 40:stä Ylen verkkosivuilla julkaistusta artikkelista. Tarkastelen sitä, millaisin diskurssein artisteja merkityksellistetään aineistossa yleisesti sekä sitä, mitä yhtäläisyyksiä ja eroja näillä diskursseilla on artistiryhmien välillä. Analysoin aineistoani semanttisten roolien näkökulmasta. Tarkastelen, mitä semanttisia rooleja artistit saavat aineistossa ja millaisia diskursseja nämä roolit aktivoivat.
Tutkimukseni on laadullinen tekstintutkimus, jonka teoreettinen viitekehys ja metodi on kriittinen diskurssianalyysi. Sovellan tutkielmassani Norman Faircloughin kriittisen diskurssianalyysin mallia. Faircloughin jaottelemista kielenpiirteistä keskityn tutkimaan sanastollisia ja kieliopillisia valintoja. Koska semanttiset roolit riippuvat verbin merkityksestä, tutkin semanttisen roolianalyysin yhteydessä myös verbivalintoja.
Aineistossani aktivoituu yhteensä 15 diskurssia, joista keskeisimmät ovat julkisen työn tekijä -diskurssi, suosiodiskurssi, kärsimysdiskurssi, fanidiskurssi ja yhtiön hallinnassa -diskurssi. Syvennyn analyysissani näihin keskeisimpiin diskursseihin sekä niiden tyypillisiin aktivoitumistapoihin. Julkisen työn tekijä, suosio- ja kärsimysdiskurssi aktivoituvat sekä K-pop-artisteista että yhdysvaltalaisartisteista käsittelevissä artikkeleissa merkittävissä määrin. Fani- ja yhtiön hallinnassa -diskurssit painottuvat sen sijaan selvästi K-pop-artisteista kertoviin artikkeleihin.
Tutkimukseni on laadullinen tekstintutkimus, jonka teoreettinen viitekehys ja metodi on kriittinen diskurssianalyysi. Sovellan tutkielmassani Norman Faircloughin kriittisen diskurssianalyysin mallia. Faircloughin jaottelemista kielenpiirteistä keskityn tutkimaan sanastollisia ja kieliopillisia valintoja. Koska semanttiset roolit riippuvat verbin merkityksestä, tutkin semanttisen roolianalyysin yhteydessä myös verbivalintoja.
Aineistossani aktivoituu yhteensä 15 diskurssia, joista keskeisimmät ovat julkisen työn tekijä -diskurssi, suosiodiskurssi, kärsimysdiskurssi, fanidiskurssi ja yhtiön hallinnassa -diskurssi. Syvennyn analyysissani näihin keskeisimpiin diskursseihin sekä niiden tyypillisiin aktivoitumistapoihin. Julkisen työn tekijä, suosio- ja kärsimysdiskurssi aktivoituvat sekä K-pop-artisteista että yhdysvaltalaisartisteista käsittelevissä artikkeleissa merkittävissä määrin. Fani- ja yhtiön hallinnassa -diskurssit painottuvat sen sijaan selvästi K-pop-artisteista kertoviin artikkeleihin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]