Rovaniemeläisten nuorten käsityksiä meänkielestä

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa olen tutkinut rovaniemeläiset nuorten käsityksiä meänkielestä. Olen tutkinut, miten rovaniemeläiset nuoret määrittelevät meänkielen, millaisia ominaisuuksia ja piirteitä pidetään tyypillisenä meänkielelle ja missä meänkieltä puhutaan rovaniemeläisten nuorten käsitysten mukaan. Olen myös tutkinut, millaisia omakohtaisia kokemuksia rovaniemeläisillä nuorilla on meänkielestä ja millaista metakieltä he käyttävät kuvaillessaan meänkieltä. Tutkimukseni edustaa kansanlingvistiikkaa, eli tutkin maallikoiden käsityksiä kielestä.

Tutkimukseni aineiston olen kerännyt sähköisellä kyselylomakkeella, jonka lähetin Rovaniemellä sijaitsevaan lukioon. Kyselyni on toteutettu rovaniemeläisessä lukiossa elokuussa 2024. Olen analysoinut vastaukset käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Metakieltä olen analysoinut hyödyntäen metakielen taksonomiaa.

Tutkimukseni osoittaa, että suurin osa rovaniemeläisistä nuorista käsittää meänkielen olevan sekä oma kielensä että suomen kielen murretta. Nuoret, jotka käsittävät meänkielen olevan murretta, kertovat sen olevan suomen kielen murretta, johon on sekoitettu ruotsin kieltä. Käsitysten mukaan meänkieli kuulostaa suomen kieleltä, mutta sillä on omaleimaisia piirteitä, kuten persoonapronominivariantti meän ja vokaalienvälinen h. Käsitysten mukaan meänkieli on yksi Ruotsin virallisista kielistä ja vähemmistökieli. Sitä pidetään itämerensuomalaisena kielenä ja uralilaisena kielenä, joka on sukua suomen kielelle. Käsitysten mukaan meänkieli on erottamaton osa tornionjokilaaksoa ja sitä pidetään tärkeänä tornionjokilaaksolaiselle kulttuurille. Muutamat nuoret käsittävät meänkielen olevan sekoitus- ja risteymäkieli. Nuorten käsityksissä meänkieli paikantuu Tornionjoen molemmin puolin laajalle alueelle, myös meänkielen hallintoalueen ulkopuolelle. Rovaniemeläiset nuoret osoittavat olevansa tietoisia siitä, että meänkielen määrittelystä käydään keskustelua.