”Mutta onko olemassakaan? Onko olemassa häirintää, mikä olisi lapsessa?” : luokkahuoneen häiriön tulkinta ja kohtaaminen yhden opettajan näkökulmasta

Abstract

Tässä Pro gradu -tutkielmassa tavoitteenani oli tutkia luokassa ilmenevän häiriön tulkintaa ja kohtaamista yhden opettajan näkökulmasta. Lasten ja nuorten elämässä läsnä olevat haasteet heijastuvat kouluarkeen ja ne ovat nousseet esiin etenkin pandemian jälkeisenä aikana. Usein julkisissa kirjoituksissa sekä kouluarjessa työskentelevien kanssa jutellessa esiin nousee kouluarjen jopa kaoottiseksi kuvailtu realismi. Moneen asiaan ei ole aikaa puuttua sekä keinot ovat usein riittämättömät. Oma tutkimukseni nojautui Lanaksen ja Kiilakosken määritelmään häiriöstä. He kuvaavat häiriön ilmiöksi tai prosessiksi, joka kyseenalaistaa normaaliksi miellettyjä oletuksia siitä, mikä on normaalia kouluympäristössä.

Tutkimusongelmani ratkaisemisessa hyödynsin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Toteutin aineistonkeruun puolistrukturoidulla yksilöhaastattelulla ja analyysissa hyödynsin laadullisen tutkimuksen aineiston analyysitapoja. Yhdistelin näitä aineiston eri analyysitapoja sen perusteella, että ne olisivat mahdollistamassa keräämäni aineiston monipuolisen ja syvällisen analyysin. Analysoin haastatteluaineistoani kahdesta tutkimuskysymykseni näkökulmasta: mitä ymmärtämisen tapoja haastattelemani opettaja kuvailee luokassa ilmenevälle häiriölle ja minkä hän näkee vaikuttavan siihen, miten hän voi häiriöön vastata.

Tutkimukseni tuloksien mukaan opettaja ymmärtää, että häiriöllä on aina syy, häiriö on opettajan subjektiivinen kokemus ja häiriön syntyyn vaikuttaa ympäröivä koulu- ja opetusympäristö. Toisen kysymyksen tuloksien mukaan opettajan häiriöön vastaamisen mahdollisuuksiin luokkahuoneessa vaikuttavat työn reunaehdot, kokoaikaisen kontrolloinnin mahdottomuus, vastaamisen keinojen ristiriidat, ympäristön tuomat rajoitteet sekä opettajan työn vapaus.

Tutkimukseni aineisto koostui vain yhden opettajan haastattelusta, joten tutkimukseni tulokset eivät ole laajemmin yleistettävissä, mutta tulokseni niiden kautta tehdyt päätelmät avaavat tutkimaani ilmiötä osaltaan aikaisemmin mainitsemattomista näkökulmista ja tätä kautta täydentävät alussa esittelemääni teoriaa.

In this Master’s Thesis, my goal was to research the interpretation and management of classroom disruptions from one teacher's perspective. The challenges in children's and young people's lives are also evident in school, and their effects have become more pronounced, especially in the post-pandemic period. Often, public writings and conversations with those working in schools highlight the chaotic reality of everyday school life. There is often not enough time to address many issues, and the means are frequently insufficient. My research is based on the definition of disruption by Lanas and Kiilakoski. They describe disruption as a phenomenon or process that questions the assumptions of what is considered normal in a school environment.

I implemented an interview using a semi-structured individual interview as my data collecting method, and I executed the data analysis by applying various qualitative data analysis approaches. I combined different data analysis methods to enable a comprehensive and in-depth analysis of the collected data. I analyzed my data from the following two research question perspectives: what ways of understanding classroom disruptions the interviewed teacher describes, and what factors the teacher sees as affecting how they respond to the disorder.

According to my research, the teacher understands that disruptive behavior always has a cause, the disruption is the subjective experience of the teacher, and the surrounding school and teaching environment influences the appearance and understanding of the disruptions. In relation to the second research question, the findings indicate that the teacher's ability to respond to disruption in the classroom is influenced by the constraints of the job, the impossibility of constant control, the contradictions in response methods, the limitations brought by the environment, and the teacher's professional autonomy.

The data for my research consisted of an interview with only one teacher, so the results cannot be widely generalized. However, the conclusions drawn from the results provide new perspectives on the phenomenon being studied and complement the theory presented in the beginning.