Kyläkoulujen työympäristön vaikutus opettajien kokemuksiin työhyvinvoinnista
Arponen, Veera; Tähtelä, Inka (2025-01-21)
V. Arponen; I. Tähtelä
21.01.2025
© 2025 Veera Arponen, Inka Tähtelä. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202501211274
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202501211274
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelimme opettajien työhyvinvointia alle 100 oppilaan kyläkouluissa työympäristön näkökulmasta. Tarkastelimme, mitkä kyläkoulun työympäristön tekijät vaikuttivat opettajien kokemuksiin työhyvinvoinnista. Suomalaiseen kouluverkkoon on kohdistunut muutoksia kauan ja erityisesti kyläkoulujen määrä on laskenut merkittävästi. Viime vuosina myös opettajien työhyvinvointia on nostettu esille mediassa ja tutkimuksissa. Tutkimusta kyläkoulujen opettajien työhyvinvoinnista on kuitenkin tehty vähän. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, mitkä kyläkoulun työympäristön tekijät vaikuttavat opettajien työhyvinvoinnin kokemuksiin ja millaisia vaikutuksia näillä tekijöillä on heidän kokemuksiinsa työhyvinvoinnista.
Olemme toteuttaneet tutkimuksemme laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä hyödynsimme tapaustutkimusta, koska sen avulla pystyimme selvittämään opettajien yksilöllistä kokemusta työhyvinvoinnista joustavasti. Aineistomme koostui teemahaastatteluista. Haastattelimme seitsemää kyläkoululla työskentelevää luokanopettajaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina elokuussa 2024. Analyysimenetelmänä olemme hyödyntäneet aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksemme analyysin perusteella käsittelimme työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja pedagogisen työympäristön ulottuvuuksien kautta. Tutkimuksemme keskeisimmät tulokset osoittivat, että useat työympäristön tekijät vaikuttavat opettajien kokemukseen työhyvinvoinnista. Kyläkoulujen fyysiset työympäristöt poikkesivat toisistaan esimerkiksi sisätiloiltaan, joka vaikutti opettajien kokemuksiin työhyvinvoinnista. Kyläkoulujen pienen oppilasmäärän koettiin tuovan opetuksellisia etuja ja lisäävän turvallisuutta sekä hallittavuutta. Pienempien oppilasmäärien vuoksi kyläkouluissa yhdysluokat olivat tyypillisiä. Työkokemus kyläkouluista oli yhteydessä yhdysluokkaopetuksen toteuttamiseen. Yhdysluokkaopetuksella ei ollut kuitenkaan merkittävää vaikutusta työhyvinvoinnin kokemuksiin, vaan siihen vaikutti erityisesti opetuksen suunnittelu ja oppilasaines. Opettajan työn autonomia koettiin merkittävänä tekijänä työhyvinvoinnin kannalta.
Kyläkoulujen opettajat kokevat työhyvinvointinsa pääsääntöisesti positiiviseksi ja työnsä merkitykselliseksi. Opettajat ovat tyytyväisimpiä kyläkoulujen psyykkiseen ja sosiaaliseen työympäristöön. Erityisesti yhteisöllisyys ja ilmapiiri koettiin merkittävinä työhyvinvoinnin kannalta, kun taas lakkautusuhka ja siihen liittyvät tunteet koettiin kuormittavina. Kyläkoulujen työyhteisöt ovat pieniä, mutta sitäkin tiiviimpiä. Työyhteisön merkitys korostuu pienissä kouluissa, jolloin avoin vuorovaikutus ja kollegiaalisuus ovat tärkeässä roolissa.
Olemme toteuttaneet tutkimuksemme laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä hyödynsimme tapaustutkimusta, koska sen avulla pystyimme selvittämään opettajien yksilöllistä kokemusta työhyvinvoinnista joustavasti. Aineistomme koostui teemahaastatteluista. Haastattelimme seitsemää kyläkoululla työskentelevää luokanopettajaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina elokuussa 2024. Analyysimenetelmänä olemme hyödyntäneet aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksemme analyysin perusteella käsittelimme työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja pedagogisen työympäristön ulottuvuuksien kautta. Tutkimuksemme keskeisimmät tulokset osoittivat, että useat työympäristön tekijät vaikuttavat opettajien kokemukseen työhyvinvoinnista. Kyläkoulujen fyysiset työympäristöt poikkesivat toisistaan esimerkiksi sisätiloiltaan, joka vaikutti opettajien kokemuksiin työhyvinvoinnista. Kyläkoulujen pienen oppilasmäärän koettiin tuovan opetuksellisia etuja ja lisäävän turvallisuutta sekä hallittavuutta. Pienempien oppilasmäärien vuoksi kyläkouluissa yhdysluokat olivat tyypillisiä. Työkokemus kyläkouluista oli yhteydessä yhdysluokkaopetuksen toteuttamiseen. Yhdysluokkaopetuksella ei ollut kuitenkaan merkittävää vaikutusta työhyvinvoinnin kokemuksiin, vaan siihen vaikutti erityisesti opetuksen suunnittelu ja oppilasaines. Opettajan työn autonomia koettiin merkittävänä tekijänä työhyvinvoinnin kannalta.
Kyläkoulujen opettajat kokevat työhyvinvointinsa pääsääntöisesti positiiviseksi ja työnsä merkitykselliseksi. Opettajat ovat tyytyväisimpiä kyläkoulujen psyykkiseen ja sosiaaliseen työympäristöön. Erityisesti yhteisöllisyys ja ilmapiiri koettiin merkittävinä työhyvinvoinnin kannalta, kun taas lakkautusuhka ja siihen liittyvät tunteet koettiin kuormittavina. Kyläkoulujen työyhteisöt ovat pieniä, mutta sitäkin tiiviimpiä. Työyhteisön merkitys korostuu pienissä kouluissa, jolloin avoin vuorovaikutus ja kollegiaalisuus ovat tärkeässä roolissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38865]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/