Matemaattisen identiteetin muodostuminen ja ammatinvalinnan taustatekijät korkeakouluopiskelijoilla
Jokelainen, Anni (2025-01-20)
Jokelainen, Anni
A. Jokelainen
20.01.2025
© 2025 Anni Jokelainen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202501201240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202501201240
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia matemaattisen identiteetin muodostumista sekä sitä, miten matemaattinen ja ammatillinen identiteetti ovat yhteydessä ammatinvalintaan. Olin kiinnostunut aiheesta etenkin STEM-alojen näkökulmasta, sillä näillä aloilla on osaajapula, mutta suomalaiset nuoret eivät ole kiinnostuneita näiden alojen opiskelusta huolimatta heidän hyvästä suoriutumisestaan luonnontieteellisillä aloilla. Tutkielmassa selvitänkin opiskelijoiden ammatinvalintaan mahdollisesti yhteydessä olevia tekijöitä lapsuudesta alkaen. Lisäksi olen kiinnostunut siitä, millaisia mahdollisuuksia peruskoululla on tukea oppilaiden tulevaa ammatinvalintaa.
Tutkittavien joukko muodostui opintojen loppuvaiheessa olevista korkeakouluopiskelijoista. Tutkimuskysymykset käsittelivät sitä, miten matemaattinen ja ammatillinen identiteetti ovat yhteydessä ammatinvalintaan sekä sitä, mitä muita tekijöitä ammatinvalinnan taustalla on. Toteutin tutkimuksen kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Keräsin aineiston puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin ja analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysia.
Aineistosta nousi esiin hyvin erilaisia kokemuksia matematiikan opiskeluun ja matemaattiseen identiteettiin liittyen. Yhteisinä tekijöinä voidaan todeta, että matemaattinen minäpystyvyys oli yhteydessä matematiikan haastavuuteen, ja minäpystyvyys laskikin yleisesti matematiikan vaikeustason noustessa. Toisaalta kuitenkin ne osallistujat, joilla matemaattinen minäpystyvyys oli korkea, kokivat suoriutuvansa myös haastavammasta matematiikasta vähintäänkin kohtuullisesti. Lisäksi tekemällä opiskelu koettiin hyväksi opiskelumenetelmäksi matematiikan opiskelussa. Osallistujien kokemus matematiikan mielekkyydestä oli hyvin vaihtelevaa, ja matematiikkaan koettiin liittyvän hyvin monenlaisia tunteita.
Matematiikalla koettiin olevan yhteyksiä myös ammatinvalintaan. Osa osallistujista oli ammattia valitessaan pitänyt tärkeänä sitä, että ammatissa ei ole liian vaikeaa matematiikkaa. Myös omaa suoriutumista matematiikkaa vaativassa ammatissa oli pohdittu. Toisaalta myös koettiin, että matematiikalla on yhteyksiä myös niihin ammatteihin, joita yleisessä keskustelussa ei mielletä matemaattisiksi. Ammatinvalinnassa tärkeimpänä tekijänä esiin nousi työn mielekkyys.
Aiempien tutkimusten mukaan jo ihmisen varhaiset elämänvaiheet ovat yhteydessä identiteettiin, minäpystyvyyteen ja lopulta myös osin ammatinvalintaan. Pidänkin tärkeänä, että luokanopettajat tiedostavat oman merkityksensä oppilaiden tulevaisuuteen vaikuttavina tekijöinä.
Tutkittavien joukko muodostui opintojen loppuvaiheessa olevista korkeakouluopiskelijoista. Tutkimuskysymykset käsittelivät sitä, miten matemaattinen ja ammatillinen identiteetti ovat yhteydessä ammatinvalintaan sekä sitä, mitä muita tekijöitä ammatinvalinnan taustalla on. Toteutin tutkimuksen kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Keräsin aineiston puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin ja analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysia.
Aineistosta nousi esiin hyvin erilaisia kokemuksia matematiikan opiskeluun ja matemaattiseen identiteettiin liittyen. Yhteisinä tekijöinä voidaan todeta, että matemaattinen minäpystyvyys oli yhteydessä matematiikan haastavuuteen, ja minäpystyvyys laskikin yleisesti matematiikan vaikeustason noustessa. Toisaalta kuitenkin ne osallistujat, joilla matemaattinen minäpystyvyys oli korkea, kokivat suoriutuvansa myös haastavammasta matematiikasta vähintäänkin kohtuullisesti. Lisäksi tekemällä opiskelu koettiin hyväksi opiskelumenetelmäksi matematiikan opiskelussa. Osallistujien kokemus matematiikan mielekkyydestä oli hyvin vaihtelevaa, ja matematiikkaan koettiin liittyvän hyvin monenlaisia tunteita.
Matematiikalla koettiin olevan yhteyksiä myös ammatinvalintaan. Osa osallistujista oli ammattia valitessaan pitänyt tärkeänä sitä, että ammatissa ei ole liian vaikeaa matematiikkaa. Myös omaa suoriutumista matematiikkaa vaativassa ammatissa oli pohdittu. Toisaalta myös koettiin, että matematiikalla on yhteyksiä myös niihin ammatteihin, joita yleisessä keskustelussa ei mielletä matemaattisiksi. Ammatinvalinnassa tärkeimpänä tekijänä esiin nousi työn mielekkyys.
Aiempien tutkimusten mukaan jo ihmisen varhaiset elämänvaiheet ovat yhteydessä identiteettiin, minäpystyvyyteen ja lopulta myös osin ammatinvalintaan. Pidänkin tärkeänä, että luokanopettajat tiedostavat oman merkityksensä oppilaiden tulevaisuuteen vaikuttavina tekijöinä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]