Päästölaskentojen epävarmuudet maarakentamisessa
Schönberg, Janette (2025-01-14)
Schönberg, Janette
J. Schönberg
14.01.2025
© 2025 Janette Schönberg. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202501141144
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202501141144
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena on perehtyä infrakohteiden maarakentamisen hiilidioksidipäästöihin hankkeen rakennusvaiheessa. Työssä selvitetään maarakentamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöjä, niiden laskentakeinoja sekä niihin liittyviä epävarmuuksia. Päästölaskentakeinojen epävarmuuksia tarkastellaan kohde-esimerkkien avulla.
Päästölaskentakeinoja on useita ja niiden tuloksissa on eroavaisuuksia. Kohde-esimerkkien avulla tehdyssä selvityksessä tuli ilmi, että eroavaisuudet hankkeiden päästölaskelmissa johtuivat päästölaskentaan käytetystä aineistosta ja laskentamenetelmistä. Päästölaskennan epävarmuudet aineiston keräyksessä liittyivät arvioituihin materiaalien päästötietoihin sekä kuljetusmatkoihin. Materiaalien päästötiedot riippuvat materiaalikoostumuksesta. Uusiomateriaalien käyttäminen on yleistynyt, mikä tulisi huomioida oikeilla tavoilla materiaalien päästötiedoissa.
Työn lopputuloksena päästölaskentakeinojen yhtenäistäminen olisi tarpeen tulosten vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi. Aineiston keräykseen tulisi myös olla yhtenevät ohjeet, jotta päästötiedot ovat todenmukaisia. Tulevaisuuden päästötavoitteiden takia päästölaskennat tulevat olemaan yhä tärkeämmässä roolissa.
Päästölaskentakeinoja on useita ja niiden tuloksissa on eroavaisuuksia. Kohde-esimerkkien avulla tehdyssä selvityksessä tuli ilmi, että eroavaisuudet hankkeiden päästölaskelmissa johtuivat päästölaskentaan käytetystä aineistosta ja laskentamenetelmistä. Päästölaskennan epävarmuudet aineiston keräyksessä liittyivät arvioituihin materiaalien päästötietoihin sekä kuljetusmatkoihin. Materiaalien päästötiedot riippuvat materiaalikoostumuksesta. Uusiomateriaalien käyttäminen on yleistynyt, mikä tulisi huomioida oikeilla tavoilla materiaalien päästötiedoissa.
Työn lopputuloksena päästölaskentakeinojen yhtenäistäminen olisi tarpeen tulosten vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi. Aineiston keräykseen tulisi myös olla yhtenevät ohjeet, jotta päästötiedot ovat todenmukaisia. Tulevaisuuden päästötavoitteiden takia päästölaskennat tulevat olemaan yhä tärkeämmässä roolissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]