“Jatkamme yhteisopettajuutta” Varhaiskasvatuksen erityisopettajat inkluusion esteitä purkamassa

Abstract

Abstrakti

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus, 2022) mukaan varhaiskasvatusta tulee toteuttaa inklusiivisten periaatteiden ja arvojen mukaisesti. Inklusiivisuuteen tähtäävien toimien tarkoituksena on vahvistaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä moninaisuuden arvostamista ja yhteisöllisyyttä. Tässä tutkimuksessa kerrotaan yhden kunnan varhaiskasvatuspalveluissa toteutetusta narratiivisesta toimintatutkimuksesta (Heikkinen ym., 2007), jossa inklusiivisen varhaiskasvatuksen kehittämiseen osallistui kymmenen konsultoivassa roolissa toimivaa varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, 23 päiväkodinjohtajaa ja tuesta vastuussa oleva esihenkilö. Toimintatutkimuksen tavoitteena oli yhdessä kunnan varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa tunnistaa inklusiivisen varhaiskasvatuksen esteitä ja kehittää ratkaisuja esteiden purkamiseen. Tutkimuksessa oli viisi aineistoa: erityisopettajien raportit työajanseurannasta, päiväkotien johtajille tehdyn kyselyn vastaukset, erityisopettajien työiltapäivien tuotokset, erityisopettajien yhteisopettajuuskokeiluista kirjoittamat raportit ja esihenkilön muistiinpanot. Aineisto analysoitiin narratiivisella analyysillä (Georgakopoulou, 2015). Aineistojen pohjalta inklusiivisen varhaiskasvatuksen esteiksi tunnistettiin erityisopettajien liian suuri työmäärä sekä työn toteuttamiseen liittyvät, ulkopuolisten tahojen mutta myös erityisopettajien itsensä tuottamat joustamisen vaatimukset, joista seurasi työhön kiirettä, ennakoimattomuutta ja sirpaleisuutta. Uudenlaisen inklusiivisen toimintakulttuurin omaksumisen esteiksi kerrottiin myös rakenteellisia ja totuttuun ajattelumalliin liittyviä haasteita. Erityisopettajat ja varhaiskasvatuksen opettajat kokeilivat toimintatutkimuksessa yhteisopettajuutta. Erityisopettajat kertoivat yhteisopettajuuden mahdollistaneen erityispedagogisen asiantuntijuuden läsnäoloa ryhmissä, asiantuntijuuden jakamista, suunnitelmallista yhteistyötä, lasten osallisuuden vahvistumista, eriyttämisen mahdollisuuksia, lasten yksilöllisempää ohjausta ja mahdollisuuksia havainnoida lapsia. Suurimmaksi haasteeksi erityisopettajat kertoivat yhteisen suunnitteluajan puutteen.

Abstract

According to the principles of the national core curriculum for early childhood education and care (Finnish National Agency for Education, 2022), early childhood education must be based on inclusive principles and values. The purpose of inclusion measures is to strengthen equality as well as to foster an appreciation of diversity and a sense of community.This study describes narrative action research (Heikkinen et al., 2007), in which 10 special education teachers, 23 daycare leaders and one manager took part in the development of an inclusive approach to early childhood education. The study was carried out in one area of the municipality’s early childhood education services. The aim of the study was to identify obstacles to inclusive early childhood education and to develop solutions for breaking the barriers, together with special education teachers. The study included the following research materials: special education teachers’ working time reports, kindergarten leaders’ responses to a survey, special education teachers’ outputs from working afternoons, special education teachers’ reports of co-teaching and the manager’s notes. The material was analysed using narrative analysis (Georgakopoulou, 2015). Based on the research material, the excessive workload of special needs teachers, as well as requirement for flexibility were identified as obstacles to inclusive early childhood education. Flexibility was demanded by outside parties as well as by the special needs teachers themselves, which gave rise to working in too much of a hurry, unpredictability and fragmentation of the work. Structural and conventional thinking was also reported to be an obstacle to adopting a new kind of inclusive operating culture. Special needs teachers and early childhoodeducation teachers experimented with co-teaching in an action study.Special education teachers reported that co-teaching enabled the presence of special pedagogical expertise in groups, shared expertise, systematic cooperation, strengthening of children's participation, opportunities for differentiation, more individual guidance for children and opportunities to observe the children. The biggest challenge was the lack of joint planning time.