Itsenäinen, motivoitunut ja autonominen oppilas : itsesäätelyn kompetenssit koulun toimintaympäristössä
Juustila-Çevirel, Nina (2024-12-21)
Juustila-Çevirel, Nina
N. Juustila-Çevirel
21.12.2024
© 2024 Nina Juustila-Çevirel. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412217528
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412217528
Tiivistelmä
Oppilaita ohjataan koulussa yhä enemmän itseohjautuvaan toimintaan oman oppimisensa edistämiseksi, mutta opetetaanko oppilaille sellaisia itsesäätelyn kompetensseja, joiden avulla itseohjautuva toiminta on mahdollista? Itsesäätely on ihmisen kykyä säädellä ajatteluaan, tarkkaavaisuuttaan, motivaatiotaan, ympäristöään, toimintaansa ja tunteitaan tavoitteidensa saavuttamiseksi itsesäätelyn strategioiden avulla. Itsemääräämisoikeutta, eli oppilaan autonomian, pätevyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia vahvistava toimintaympäristö mahdollistaa itsesäätelyn kompetenssien harjoittelun kannustamalla muun muassa aloitteellisuuteen, toiminnanohjaukseen ja yhteisoppimiseen.
Kandidaatin tutkielmani on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto koostuu kirjoista, käsikirjoista, vertaisarvioiduista artikkeleista sekä yhdestä väitöskirjasta. Lähteitä tutkimuksessa on yhteensä 28. Tutkielmassani selvitän, millä tavoin itsesäätelyn kompetensseja voidaan koulun kontekstissa opettaa, ja millainen koulun toimintaympäristö vahvistaa niin itsesäätelyn kompetensseja kuin itsemääräämisoikeuden mukaisia perustarpeita.
Itsesäätelyn kompetenssien ja strategioiden opettamiseen löytyi lähdekirjallisuudesta suoria ja epäsuoria keinoja. Itsesäätelyn strategioiden suora opettaminen on ensisijainen keino, jota epäsuorat toimintaympäristölliset keinot vahvistavat. Suora itsesäätelyn strategioiden opettaminen tulisi edetä strategian mallintamisesta kohti oppilaan itsenäistä strategian harjoittelua ja sen soveltamista erilaisissa tilanteissa. Itsesäätelyn kompetensseja ja itsemääräämisoikeutta vahvistava toimintaympäristö on älyllisesti houkutteleva, selkeä ja ennustettava ja se hyödyntää muun muassa ajattelua herättäviä kysymyksiä, uuden tiedon yhdistämistä vanhaan, vaihtelevia oppimistapoja, tiedon autenttisia käyttötilanteita opetuksessa, oppilaiden osallisuutta, sekä oppimisen kontrollin jakamista opettajan ja oppilaan välillä.
Kandidaatin tutkielmani on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto koostuu kirjoista, käsikirjoista, vertaisarvioiduista artikkeleista sekä yhdestä väitöskirjasta. Lähteitä tutkimuksessa on yhteensä 28. Tutkielmassani selvitän, millä tavoin itsesäätelyn kompetensseja voidaan koulun kontekstissa opettaa, ja millainen koulun toimintaympäristö vahvistaa niin itsesäätelyn kompetensseja kuin itsemääräämisoikeuden mukaisia perustarpeita.
Itsesäätelyn kompetenssien ja strategioiden opettamiseen löytyi lähdekirjallisuudesta suoria ja epäsuoria keinoja. Itsesäätelyn strategioiden suora opettaminen on ensisijainen keino, jota epäsuorat toimintaympäristölliset keinot vahvistavat. Suora itsesäätelyn strategioiden opettaminen tulisi edetä strategian mallintamisesta kohti oppilaan itsenäistä strategian harjoittelua ja sen soveltamista erilaisissa tilanteissa. Itsesäätelyn kompetensseja ja itsemääräämisoikeutta vahvistava toimintaympäristö on älyllisesti houkutteleva, selkeä ja ennustettava ja se hyödyntää muun muassa ajattelua herättäviä kysymyksiä, uuden tiedon yhdistämistä vanhaan, vaihtelevia oppimistapoja, tiedon autenttisia käyttötilanteita opetuksessa, oppilaiden osallisuutta, sekä oppimisen kontrollin jakamista opettajan ja oppilaan välillä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38865]