Suomessa käytettävät siltatyypit
Lepistö, Emil (2024-12-20)
Lepistö, Emil
E. Lepistö
20.12.2024
© 2024 Emil Lepistö. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412207518
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412207518
Tiivistelmä
Työn tavoitteena on tutkia siltarakentamisessa käytettäviä materiaaleja ja siltatyyppejä Suomessa. Työssä pyrittään luomaan kattava kokonaiskuva siltarakenteista, niiden kehityksestä ja ominaisuuksista Suomen olosuhteissa. Samalla tavoitteena on myös avata lukijalle siltojen suunnittelun ja toteutuksen kehityskaarta Suomessa.
Tutkimus suoritetaan kirjallisuuskatsauksena analysoiden suunnitteluohjeita ja kirjallisuutta. Lähteiden valinnassa on painotettu kotimaisuutta. Materiaalien tarkastelu on työssä jaoteltu puuhun, rautaan ja betoniin. Lisäksi näiden materiaalien ominaisuuksia käsitellään erilaisissa siltatyypeissä. Työssä esitellään Suomessa yleisimpiä siltatyyppejä, kuten kehä-, palkki-, kaari-, holvi- ja vinoköysisiltoja.
Työn kokoama tieto osoittaa, että Suomessa käytettävien siltojen suunnittelu perustuu vahvasti paikallisten käyttöolosuhteiden huomioimiseen. Puuta käytetään edelleen kevyesti kuormitettujen lyhyen jännevälin silloissa. Teräksen ja betonin käyttö on yleistynyt pitkäjänteisillä silloilla ja erityisesti niiden yhdistelmät, kuten liittopalkkisillat, ovat osoittautuneet kustannustehokkaiksi ja kestäviksi ratkaisuiksi.
Työ tarjoaa kattavan pohjan siltarakentamisen suunnittelun perusteiden ja valintojen ymmärtämiseen Suomessa. Sen kokoama tieto soveltuu sekä opetuksen että suunnitteluprosessien tueksi. Siltarakenteiden kestävyyden ja taloudellisen tehokkuuden huomioiminen voi osaltaan edistää tulevien rakennushankkeiden onnistumista. Työn sisältö on sovellettavissa myös muihin samankaltaisiin ilmasto- ja liikenneolosuhteisiin.
Tutkimus suoritetaan kirjallisuuskatsauksena analysoiden suunnitteluohjeita ja kirjallisuutta. Lähteiden valinnassa on painotettu kotimaisuutta. Materiaalien tarkastelu on työssä jaoteltu puuhun, rautaan ja betoniin. Lisäksi näiden materiaalien ominaisuuksia käsitellään erilaisissa siltatyypeissä. Työssä esitellään Suomessa yleisimpiä siltatyyppejä, kuten kehä-, palkki-, kaari-, holvi- ja vinoköysisiltoja.
Työn kokoama tieto osoittaa, että Suomessa käytettävien siltojen suunnittelu perustuu vahvasti paikallisten käyttöolosuhteiden huomioimiseen. Puuta käytetään edelleen kevyesti kuormitettujen lyhyen jännevälin silloissa. Teräksen ja betonin käyttö on yleistynyt pitkäjänteisillä silloilla ja erityisesti niiden yhdistelmät, kuten liittopalkkisillat, ovat osoittautuneet kustannustehokkaiksi ja kestäviksi ratkaisuiksi.
Työ tarjoaa kattavan pohjan siltarakentamisen suunnittelun perusteiden ja valintojen ymmärtämiseen Suomessa. Sen kokoama tieto soveltuu sekä opetuksen että suunnitteluprosessien tueksi. Siltarakenteiden kestävyyden ja taloudellisen tehokkuuden huomioiminen voi osaltaan edistää tulevien rakennushankkeiden onnistumista. Työn sisältö on sovellettavissa myös muihin samankaltaisiin ilmasto- ja liikenneolosuhteisiin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38841]