”Ei oo ollenkaan hukkaan heitettyä se kokemus” : opiskelijajärjestötoiminnan merkitykset työllistettävyyteen entisten puheenjohtajien näkökulmasta
Kujala, Oona (2024-12-20)
O. Kujala
20.12.2024
© 2024 Oona Kujala. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412207507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412207507
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää entisten opiskelijajärjestön puheenjohtajien näkemyksiä opiskelijajärjestötoiminnan merkityksestä heidän työllistettävyyteensä. Aiheen ajankohtaisuus tulee ilmi työelämän muutoksesta, jossa vaaditaan yksilöiltä aina vain enemmän eikä pelkkä tutkinto välttämättä riitä työnhakumarkkinoilla. Haluan selvittää, voiko opiskelijajärjestötyö toimia investointina yksilön työllistettävyyteen.
Tutkimuskysymyksenä on ”Kuinka entiset opiskelijajärjestön puheenjohtajat kokevat opiskelijajärjestötoiminnan olevan yhteydessä heidän työllistettävyyteensä?” Käsittelen työllistettävyyttä kolmen ulottuvuuden kautta, jotka ovat henkilön yksilölliset tekijät, henkilökohtaiset olosuhteet sekä ulkoiset tekijät. Käsittelen myös aineettoman pääoman suhdetta työllistettävyyteen sekä otan käsittelyyn luokittelumallit, joiden kautta selvitän järjestötyön signalointifunktiota työmarkkinoilla. Työ on laadullista tutkimusta ja sen viitekehyksenä on fenomenologinen tutkimus, jossa ollaan kiinnostuneita yksilöiden kokemuksista ja niiden merkityksistä. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun haastattelun kautta syksyllä 2024. Haastattelun kysymykset johdin teoreettisestä viitekehyksestä. Haastatteluihin osallistui neljä entistä opiskelijajärjestön puheenjohtajaa. Aineiston analyysin toteutin teorialähtöisen sisällönanalyysin kautta.
Tuloksien mukaan entiset opiskelijajärjestön puheenjohtajat kokivat pääsääntöisesti kerryttäneensä järjestötyön kautta paljon työelämässäkin relevantteja tietoja, taitoja ja asenteita. Järjestötyön kautta kerrytettyjen sosiaalisten verkostojen merkitys ei tullut niinkään työllistettävyyden kautta, vaan entiset puheenjohtajat korostivat toiminnan kautta saatujen ystävyyssuhteiden merkitystä. Työmarkkinoiden vallitsevat olosuhteet koettiin olleen joko neutraaleja tai positiivisia heidän työllistettävyytensä kannalta heidän siirtyessä työelämään. Toki haastateltavien oma aktiivisuus vaikutti myös kokemukseen työmarkkinoiden suotuisuudesta. Järjestötoiminnan luokitteluvaikutukseen osa suhtautui kyynisesti, kun taas osa näki järjestötoiminnan potentiaalin työnhaussa. Kuitenkin yleinen näkemys oli, että varsinainen työkokemus vaikuttaa heidän työllistettävyyteensä enemmän kuin järjestökokemus.
Tutkimuskysymyksenä on ”Kuinka entiset opiskelijajärjestön puheenjohtajat kokevat opiskelijajärjestötoiminnan olevan yhteydessä heidän työllistettävyyteensä?” Käsittelen työllistettävyyttä kolmen ulottuvuuden kautta, jotka ovat henkilön yksilölliset tekijät, henkilökohtaiset olosuhteet sekä ulkoiset tekijät. Käsittelen myös aineettoman pääoman suhdetta työllistettävyyteen sekä otan käsittelyyn luokittelumallit, joiden kautta selvitän järjestötyön signalointifunktiota työmarkkinoilla. Työ on laadullista tutkimusta ja sen viitekehyksenä on fenomenologinen tutkimus, jossa ollaan kiinnostuneita yksilöiden kokemuksista ja niiden merkityksistä. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun haastattelun kautta syksyllä 2024. Haastattelun kysymykset johdin teoreettisestä viitekehyksestä. Haastatteluihin osallistui neljä entistä opiskelijajärjestön puheenjohtajaa. Aineiston analyysin toteutin teorialähtöisen sisällönanalyysin kautta.
Tuloksien mukaan entiset opiskelijajärjestön puheenjohtajat kokivat pääsääntöisesti kerryttäneensä järjestötyön kautta paljon työelämässäkin relevantteja tietoja, taitoja ja asenteita. Järjestötyön kautta kerrytettyjen sosiaalisten verkostojen merkitys ei tullut niinkään työllistettävyyden kautta, vaan entiset puheenjohtajat korostivat toiminnan kautta saatujen ystävyyssuhteiden merkitystä. Työmarkkinoiden vallitsevat olosuhteet koettiin olleen joko neutraaleja tai positiivisia heidän työllistettävyytensä kannalta heidän siirtyessä työelämään. Toki haastateltavien oma aktiivisuus vaikutti myös kokemukseen työmarkkinoiden suotuisuudesta. Järjestötoiminnan luokitteluvaikutukseen osa suhtautui kyynisesti, kun taas osa näki järjestötoiminnan potentiaalin työnhaussa. Kuitenkin yleinen näkemys oli, että varsinainen työkokemus vaikuttaa heidän työllistettävyyteensä enemmän kuin järjestökokemus.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [43095]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/