Lukio-opiskelijoiden käsityksiä kestävän kehityksen eri tasoista sekä opiskelijoiden näkemyksiä ekologisen kestävyyden toteutumisesta

Abstract

Ilmastonmuutos on yksi suurimmista uhkista maailmassa. Ihmisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta täytyy lisätä, jotta jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa sen torjumiseen ja hillitsemiseen, ja siten rakentaa parempaa tulevaisuutta kaikille. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Ympäristö, talous ja ihminen on otettava huomioon toiminnassa ja päätöksenteossa. Kestävä kehitys jaetaan neljään eri ulottuvuuteen: sosiaalinen, kulttuurinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lukio-opiskelijoiden tietämyksiä ja käsityksiä kestävän kehityksen eri tasoista sekä lämpötilan ja sademäärien muutosten vaikutuksesta ekologisen kestävyyden toteutumiseen. Tämän lisäksi tarkoituksena on myös selvittää, vaikuttaako maantieteellinen sijainti opiskelijoiden tietämyksiin ja käsityksiin. Tämän vuoksi analysoitavat koevastaukset ovat eri puolilta Suomea: Lapin, Oulun ja Helsingin lukioista.

Tutkimuksen aineistona toimii otos kevään 2022 biologian ylioppilaskokeen tehtävän 4.1 ja 4.2 vastauksista. Ensimmäisessä tehtävässä täytyi selittää lyhyesti kestävän kehityksen eri tasot. Toisessa tehtävässä selvitettiin opiskelijoiden tietämystä siitä, miten sademäärän ja lämpötilojen muutokset vaikuttavat ekologisen kestävyyden toteutumiseen. Lapin lukioista koevastauksia sain yhteensä 29 kappaletta, joten valitsin satunnaisesti saman määrän myös Oulun ja Helsingin lukioista otokseeni. Tutkimukseni otoksena on siis 87 ylioppilaskoevastausta.

Tutkimuksen tuloksista selvisi, että ekologinen kestävyys ja kulttuurinen kestävyys olivat opiskelijoilla parhaiten hallussa. Sosiaaliseen kestävyyteen ja taloudelliseen kestävyyteen liittyi opiskelijoilla eniten virhekäsityksiä. Lämpötilan ja sademäärän muutosten vaikutuksista ekologisen kestävyyden toteutumiseen lukio-opiskelijat olivat yhdistäneet paljon oikeita asioita, mutta tähänkin tehtävään sisältyi joitakin vääriä käsityksiä. Suuria eroja vastausten välillä ei ollut maantieteellinen sijainti huomioon ottaen. Tulosten perusteella tiedot kestävän kehityksen eri tasoista ovat osittain puutteellisia.

Aihe on nykypäivänä hyvin tärkeä ja ajankohtainen, joten opiskelijoiden ymmärrystä olisi hyvä lisätä entisestään. Jotta opetussuunnitelmaa voidaan uudistaa myös ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen oppimisen kannalta paremmaksi, täytyy tämänkaltaisia tutkimuksia tehdä enemmän jatkossakin.