“’Party PM’ quitting politics after her ‘hot girl summer’” : international news and social media portrayals of Finnish Prime Minister, Sanna Marin
Autio, Jenna (2024-12-19)
Autio, Jenna
J. Autio
19.12.2024
© 2024 Jenna Autio. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412197488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412197488
Tiivistelmä
The purpose of this thesis is to examine the media discourse and portrayal of the previous Finnish Prime Minister, Sanna Marin, in online news articles and English-language social media. Media outlets have power and influence in shaping public opinions; how situations and people are framed within media contexts is intentional and it can have far-reaching implications. Access to the creation of media discourse itself, especially when it has a wide reach, is a major power resource. Therefore, considering how female leaders are presented in media is meaningful for understanding the attitudes that are held in our society.
The present master’s thesis is a small-scale study, and data include 12 online news articles and 37 tweets. Six of the articles were collected from two broadsheets based in the US, Politico and Fox News, and six from tabloids based in the UK, The Sun and The Mirror. The outlets for data collection were chosen considering political affiliations as well; one in each category is considered politically left-leaning and one right-leaning. The purpose of this was to consider the fact that Marin has a distinct affiliation with one side of the political spectrum due to her history in the centre-left Social Democrats party. In addition, 37 tweets were collected from the social media platform X. These tweets were used as supportive data and to broaden the scope of the media environment inspected in this thesis.
This thesis utilizes critical discourse analysis as a method. Critical discourse analysis studies power in society and the meaning behind different ways of organizing discourse, and therefore provides suitable conventions for the analysis. Four analytical tools (Gee,2011) were used to guide the analysis and answer research questions about the emotions depicted in the language describing Marin, her portrayal based on informational choices made and themes found in mentioned background information, visual portrayals and finally, how Marin was defined by her age and gender in the data.
The findings suggested that overall, the portrayals were contradictory. The emotions ranged from admiration and respect to neutrality, dissatisfaction and contempt across the data. Background information was at times used to uplift and other times to discredit Marin. Her age and gender were referenced to celebrate her success at a younger age in a few instances, while other instances saw the topics emerging when her “scandals” and “wrongdoings” were discussed. Visually, tabloids had the most scandalous approach, and broadsheets portrayed Marin scarcely and neutrally, if at all. Tweets were a mixture. In conclusion, the portrayal of Marin saw major differences depending on the outlet, article, or tweet. This means that whichever information a reader encounters may have meaningful differences for how she is perceived, as a capable politician or an irresponsible leader, for instance. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella mediadiskurssia ja sitä, miten Suomen entinen pääministeri Sanna Marin kuvataan uutisartikkeleissa ja englanninkielisessä sosiaalisessa mediassa. Medialla on vaikutusvaltaa ja mahdollisuus muovata mielipiteitä, siispä se, miten tapahtumat ja henkilöt kuvataan mediakonteksteissa, on tarkoituksenmukaista ja vaikuttaa käsityksiimme asioista. Mediadiskurssin luominen on itsessään keino vaikuttaa ja valtaresurssi, etenkin silloin kun diskurssilla on laaja lukijakunta. Siksi yhteiskunnan asenteita tarkastellakseen on olennaista kiinnittää huomiota siihen, miten naisjohtajia kuvataan mediakonteksteissa.
Tämä tutkielma on pienimuotoinen tutkimus, jonka tutkimusmateriaali koostuu 12 uutisartikkelista ja 37 twiitistä. Politico ja Fox News ovat yhdysvaltalaisia uutislähteitä, joista on kerätty kuusi artikkelia, ja toiset kuusi on kerätty Iso-Britannian iltapäivälehdistä The Sun ja The Mirror. Nämä lähteet valittiin myös poliittinen kanta huomioon ottaen, ja yksi lähde molemmista kategorioista on poliittisesti oikealle kallistuva, yksi vasemmalle. Tähän oli syynä Marinin tausta Suomen Sosiaalidemokraattisen Puolueen edustajana. Tämän lisäksi 37 twiittiä kerättiin sosiaalisen median sivusto X:stä. Twiittien tarkoituksena oli tukea uutisaineistoa ja laajentaa mediaympäristön tarkastelua tässä tutkielmassa.
Tutkielman analyysissä käytettiin kriittistä diskurssianalyysiä. Kriittinen diskurssianalyysi tutkii valtaa yhteiskunnassa ja merkityksiä eri ilmaisutapojen takana, joten se sopi tutkielman analyysiin. Tutkielmassa käytettiin neljää analyyttista työkalua (Gee, 2011), joiden avulla etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tutkielmassa tarkasteltiin Marinia kuvaavissa teksteissä esiintyviä tunteita, sitä kuinka Marin esiteltiin taustatiedon valossa ja millaisia teemoja taustatiedoissa nousi esille, sekä Marinin visuaalista kuvausta ja sitä, miten ikä ja sukupuoli tulivat aineistossa esiin.
Kaikkiaan representaatiot olivat ristiriitaisia. Tunteiden skaala vaihteli aineistossa ihailusta ja arvostuksesta neutraaliuteen, tyytymättömyyteen ja halveksuntaan. Toisinaan taustatietoa käytettiin Marinin onnistumisten esiin nostamiseen ja toisinaan sen tarkoitus oli häpäistä Marin. Ikä ja sukupuoli nousivat teemoina esiin muutaman kerran positiivisessa mielessä, ja toisaalta silloin, kun puheenaineena oli Marinin ”skandaalit” ja ”väärinteot”. Iltapäivälehdillä oli visuaalisesti kaikista skandaalinhakuisin lähtökohta, kun samaan aikaan perinteiset uutislähteet kuvasivat Marinin neutraalisti ja harvoin, jos ollenkaan. Twiiteissä nähtiin molempia. Toisin sanoen eri lähteiden välillä oli suuria eroja siinä, kuinka Marin kuvattiin. Tämän myötä sillä, mihin lähteeseen ja informaatioon lukija törmää, voi olla suuri merkitys sille, kuinka Marin nähdään – esimerkiksi pystyvänä poliitikkona vai vastuuttomana johtajana.
The present master’s thesis is a small-scale study, and data include 12 online news articles and 37 tweets. Six of the articles were collected from two broadsheets based in the US, Politico and Fox News, and six from tabloids based in the UK, The Sun and The Mirror. The outlets for data collection were chosen considering political affiliations as well; one in each category is considered politically left-leaning and one right-leaning. The purpose of this was to consider the fact that Marin has a distinct affiliation with one side of the political spectrum due to her history in the centre-left Social Democrats party. In addition, 37 tweets were collected from the social media platform X. These tweets were used as supportive data and to broaden the scope of the media environment inspected in this thesis.
This thesis utilizes critical discourse analysis as a method. Critical discourse analysis studies power in society and the meaning behind different ways of organizing discourse, and therefore provides suitable conventions for the analysis. Four analytical tools (Gee,2011) were used to guide the analysis and answer research questions about the emotions depicted in the language describing Marin, her portrayal based on informational choices made and themes found in mentioned background information, visual portrayals and finally, how Marin was defined by her age and gender in the data.
The findings suggested that overall, the portrayals were contradictory. The emotions ranged from admiration and respect to neutrality, dissatisfaction and contempt across the data. Background information was at times used to uplift and other times to discredit Marin. Her age and gender were referenced to celebrate her success at a younger age in a few instances, while other instances saw the topics emerging when her “scandals” and “wrongdoings” were discussed. Visually, tabloids had the most scandalous approach, and broadsheets portrayed Marin scarcely and neutrally, if at all. Tweets were a mixture. In conclusion, the portrayal of Marin saw major differences depending on the outlet, article, or tweet. This means that whichever information a reader encounters may have meaningful differences for how she is perceived, as a capable politician or an irresponsible leader, for instance.
Tämä tutkielma on pienimuotoinen tutkimus, jonka tutkimusmateriaali koostuu 12 uutisartikkelista ja 37 twiitistä. Politico ja Fox News ovat yhdysvaltalaisia uutislähteitä, joista on kerätty kuusi artikkelia, ja toiset kuusi on kerätty Iso-Britannian iltapäivälehdistä The Sun ja The Mirror. Nämä lähteet valittiin myös poliittinen kanta huomioon ottaen, ja yksi lähde molemmista kategorioista on poliittisesti oikealle kallistuva, yksi vasemmalle. Tähän oli syynä Marinin tausta Suomen Sosiaalidemokraattisen Puolueen edustajana. Tämän lisäksi 37 twiittiä kerättiin sosiaalisen median sivusto X:stä. Twiittien tarkoituksena oli tukea uutisaineistoa ja laajentaa mediaympäristön tarkastelua tässä tutkielmassa.
Tutkielman analyysissä käytettiin kriittistä diskurssianalyysiä. Kriittinen diskurssianalyysi tutkii valtaa yhteiskunnassa ja merkityksiä eri ilmaisutapojen takana, joten se sopi tutkielman analyysiin. Tutkielmassa käytettiin neljää analyyttista työkalua (Gee, 2011), joiden avulla etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tutkielmassa tarkasteltiin Marinia kuvaavissa teksteissä esiintyviä tunteita, sitä kuinka Marin esiteltiin taustatiedon valossa ja millaisia teemoja taustatiedoissa nousi esille, sekä Marinin visuaalista kuvausta ja sitä, miten ikä ja sukupuoli tulivat aineistossa esiin.
Kaikkiaan representaatiot olivat ristiriitaisia. Tunteiden skaala vaihteli aineistossa ihailusta ja arvostuksesta neutraaliuteen, tyytymättömyyteen ja halveksuntaan. Toisinaan taustatietoa käytettiin Marinin onnistumisten esiin nostamiseen ja toisinaan sen tarkoitus oli häpäistä Marin. Ikä ja sukupuoli nousivat teemoina esiin muutaman kerran positiivisessa mielessä, ja toisaalta silloin, kun puheenaineena oli Marinin ”skandaalit” ja ”väärinteot”. Iltapäivälehdillä oli visuaalisesti kaikista skandaalinhakuisin lähtökohta, kun samaan aikaan perinteiset uutislähteet kuvasivat Marinin neutraalisti ja harvoin, jos ollenkaan. Twiiteissä nähtiin molempia. Toisin sanoen eri lähteiden välillä oli suuria eroja siinä, kuinka Marin kuvattiin. Tämän myötä sillä, mihin lähteeseen ja informaatioon lukija törmää, voi olla suuri merkitys sille, kuinka Marin nähdään – esimerkiksi pystyvänä poliitikkona vai vastuuttomana johtajana.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]