Sikiönlähdettämiset Kemissä 1930-luvulla : laiton raskauden keskeyttäminen ja naisten toimijuus
Viippola, Ella (2024-12-18)
Viippola, Ella
E. Viippola
18.12.2024
© 2024 Ella Viippola. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412187433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412187433
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee sikiönlähdettämisiä eli raskauden keskeytyksiä Kemissä 1930-luvulla. Raskauden keskeytyksissä oli kyse laittomasta toiminnasta. Tutkielmassa tarkastellaan aihetta sikiönlähdettämistapauksissa epäiltyinä ja syytettyinä olleiden naisten toimijuuden näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastellaan toimijuutta kahden ryhmän näkökulmasta: sikiönlähdetyksiä muille naisille toimittaneiden kautta ja oman sikiön lähdettäneiden näkökulmasta.
Lähdeaineisto koostuu yhdeksästä sikiönlähdetystä käsitelleestä tapauskokonaisuudesta, jotka on koottu Kemin raastuvanoikeuden tuomiokirjoista. Tuomiokirjoista koottu lähdeaineisto sisältää oikeudenkäyntipöytäkirjat, poliisin esitutkintamateriaalit ja muut erilaiset tapauksiin liittyneet dokumentit. Tutkimusmenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi, jonka kautta aineistossa toistuvat kokonaisuudet ja erilaiset toimijuuden muodot on tunnistettu.
Tutkielma osoittaa, että naiset eivät olleet passiivisia osapuolia tutkinta- ja rikosoikeudellisen prosessin aikana, vaikka he olivat toimintamahdollisuuksien näkökulmasta rajoitetussa ja alisteisessa asemassa. Rikosoikeudellisen prosessin kontekstissa naisten keskeinen toimijuuden muoto oli teon motiivista kertominen. Etenkin oman raskauden keskeyttämisestä syytettyjen toimijuus ilmeni teon motiivista kertomisen tavoissa. Motiivista kertominen oli toisaalta osa rikostutkinnan prosessia, mutta yhtäältä se oli myös osoitus naisten toimijuudesta tilanteen sallimissa rajoissa. Motiiveista välittyivät moninaiset ongelmat, jotka olivat kytköksissä yhteiskunnallisiin asenteisiin ja arvoihin. Motiivit eivät olleet yksiselitteisiä, vaan ne muodostuivat taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteissummasta, joiden ratkaisemiseksi päädyttiin keskeyttämään raskaus laittomin keinoin.
Tutkielma osoittaa myös, että naiset toimivat syytetyn rajoitetussa asemassa monilla tavoilla toimintamahdollisuuksiensa mukaan. Tutkielma havainnollistaa sitä, miten ja millä keinoilla naiset pyrkivät omalla toiminnallaan vastaamaan heitä kohtaan esitettyihin todisteisiin ja syytöksiin. Tutkielma tuottaa uutta tietoa toimijuusnäkökulman kautta tarkastelemalla tarkemmin yksilöllisiä tilanteita. Tutkielma laajentaa ilmiön ymmärrystä myös nostamalla esiin laittomia raskauden keskeytyksiä tehneiden naisten näkökulman, joka on aiemmassa tutkimuksessa jäänyt vähemmälle huomiolle.
Lähdeaineisto koostuu yhdeksästä sikiönlähdetystä käsitelleestä tapauskokonaisuudesta, jotka on koottu Kemin raastuvanoikeuden tuomiokirjoista. Tuomiokirjoista koottu lähdeaineisto sisältää oikeudenkäyntipöytäkirjat, poliisin esitutkintamateriaalit ja muut erilaiset tapauksiin liittyneet dokumentit. Tutkimusmenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi, jonka kautta aineistossa toistuvat kokonaisuudet ja erilaiset toimijuuden muodot on tunnistettu.
Tutkielma osoittaa, että naiset eivät olleet passiivisia osapuolia tutkinta- ja rikosoikeudellisen prosessin aikana, vaikka he olivat toimintamahdollisuuksien näkökulmasta rajoitetussa ja alisteisessa asemassa. Rikosoikeudellisen prosessin kontekstissa naisten keskeinen toimijuuden muoto oli teon motiivista kertominen. Etenkin oman raskauden keskeyttämisestä syytettyjen toimijuus ilmeni teon motiivista kertomisen tavoissa. Motiivista kertominen oli toisaalta osa rikostutkinnan prosessia, mutta yhtäältä se oli myös osoitus naisten toimijuudesta tilanteen sallimissa rajoissa. Motiiveista välittyivät moninaiset ongelmat, jotka olivat kytköksissä yhteiskunnallisiin asenteisiin ja arvoihin. Motiivit eivät olleet yksiselitteisiä, vaan ne muodostuivat taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteissummasta, joiden ratkaisemiseksi päädyttiin keskeyttämään raskaus laittomin keinoin.
Tutkielma osoittaa myös, että naiset toimivat syytetyn rajoitetussa asemassa monilla tavoilla toimintamahdollisuuksiensa mukaan. Tutkielma havainnollistaa sitä, miten ja millä keinoilla naiset pyrkivät omalla toiminnallaan vastaamaan heitä kohtaan esitettyihin todisteisiin ja syytöksiin. Tutkielma tuottaa uutta tietoa toimijuusnäkökulman kautta tarkastelemalla tarkemmin yksilöllisiä tilanteita. Tutkielma laajentaa ilmiön ymmärrystä myös nostamalla esiin laittomia raskauden keskeytyksiä tehneiden naisten näkökulman, joka on aiemmassa tutkimuksessa jäänyt vähemmälle huomiolle.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38865]