Datapohjaiset indikaattorit työvoiman saatavuuden ja yritysten kehityskuvan alueellisessa tarkastelussa Pohjois-Pohjanmaalla : Muuttuvan Pohjois-Pohjanmaan yhteisoppiva tietojohtaminen 2030 -hankkeen osaraportti

Abstract

Tiivistelmä

Tämä tutkimus toteutettiin osana Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Kerttu Saalasti säätiön rahoittamaa Muuttuvan Pohjois-Pohjanmaan yhteisoppiva tietojohtaminen 2030 -hanketta. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa tietojohtamista ja tukea Pohjois-Pohjanmaan kehittämistä tuottamalla laaja-alaista tilanne- ja kehityskuvatietoa viiteen aluetalouden kannalta keskeiseen teemaan liittyen: 1) väestörakenteen muutos, 2) alueellinen liikkuvuus ja työssäkäynti, 3) korkeakoulutettujen alueellinen sijoittuminen 4) työvoiman saatavuuden muutos sekä 5) yrittäjyys, yritysten perustamisaktiivisuus ja kasvu.

Tämä raportti sekä sen rinnalle tuotettu dashboard ”Tilastokatsaus Pohjois-Pohjanmaan alueellisiin elinvoimatekijöihin” (https://www.oulu.fi/my/PohjoisPohjanmaa/) keskittyvät alueellisten analyysien ja indikaattorien tuottamiseen ja esittelemiseen erityisesti väestörakenteen, alueellisen liikkuvuuden, työssäkäynnin ja työvoiman saatavuuden sekä yrittäjyyden, yritysten perustamisaktiivisuuden ja kasvun teemoista. Analytiikan ja uusien indikaattorien tuottamisessa hyödynnettiin kattavasti eri aineistokokonaisuuksia, mukaan lukien Tilastokeskuksen avoimesti saatavissa olevat väestö- ja pendelöintitilastot; Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen tuottaman yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) väestö-, työpaikka- ja työmatkatiedot; Telia Crowd Insights matkapuhelinten paikannusdata; sekä Tilastokeskuksen yritystasoinen FIRM_ENTER -mikroaineisto Pohjois-Pohjanmaalla kotipaikkaansa pitävien yritysten liikevaihdosta, henkilötyövuosista, perustamisaktiivisuudesta, kotipaikan sijainnista ja toimialoista. Aineistot mahdollistivat alueellisesti tarkkojen ja vertailukelpoisten analyysien tuottamisen kehitystrendeistä alueiden tietojohtamisen ja kehittämistyön tueksi.

Keskeisimmät havainnot painottuivat alueelliseen kehityskuvaan ja alueellisiin eroihin työikäisen väestön, pendelöinnin ja yritystoiminnan kehittymisen näkökulmista. Työikäisen väestön kasvun keskittyessä vahvasti Oulun seudulle osa keskuksista näyttäytyy osin pitovoimaisina, mutta osa näyttää kohtaavan väestön kehityksen selvänä haasteena. Useimmat pienemmät kunnat kohtaavat työikäisen väestön merkittävää vähenemistä. Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut erityisesti suurimmissa keskuksissa, kuten Oulussa ja Raahessa, mutta myös Kuusamossa, Kalajoella ja Ylivieskassa. Pendelöinti on voimakasta Oulun alueelle, mutta myös Raaheen sekä Pohjois-Pohjanman eteläosassa kuntien kesken.

Yritystoiminta kotipaikkayritysten perusteella tarkasteltuna on keskittynyt voimakkaimmin Oulun alueelle, jonne myös kasvu on painottunut, mutta yritystoiminnan kasvua on vahvasti myös useissa maaseutumaisissa kunnissa muun muassa rakentamisen ja teollisuuden aloilla. Kasvun alueina erottuivat Oulun seudun lisäksi joukko Pohjois-Pohjanmaan eteläosan kuntia sekä esimerkiksi Kuusamo. Yritysten liikevaihto on kasvanut merkittävästi tarkastelujaksolla 2013– 2022 erityisesti rakentamisen, kaupan ja teollisuuden aloilla – huomionarvoista on, että kasvu on ollut näillä aloilla vahvaa useissa kunnissa maakunnan eri osissa. Tarkastelut kuitenkin osoittavat merkittäviä alueellisia ja toimialakohtaisia eroja kasvussa. Pohjois-Pohjanmaalla on paljon kuntia, joissa yritystoiminnan kasvu on ollut vahvaa, mutta joissa on osin haasteellinen väestönkehityksen toteuma ja ennuste. Lisäksi useat pienemmät kunnat kamppailevat yritysten kasvun haasteiden ja toimialojen yksipuolisuuden sekä väestökehityksen haasteiden kanssa. Kokonaisuudessaan tuottavuuden mahdollinen parantuminen näkyy liikevaihdon kasvun ylittäessä henkilötyövuosien lisäyksen, mitä tulisi tarkastella tarkemmin soveltuvammilla mittareilla. Tarkastelut tarjoavat vertailukelpoisia mittareita ja uusia alueellisia näkökulmia Pohjois-Pohjanmaan eri alueiden potentiaaliin ja kehityshaasteisiin sekä tukevat päätöksentekijöitä strategisten linjausten muodostamisessa.

Abstract

The study was carried out as part of the Co-learning knowledge management of the changing Northern Ostrobothnia 2030 project funded by the Council of Oulu Region and the Kerttu Saalasti Foundation. The aim of the project was to strengthen knowledge management and support the development of Northern Ostrobothnia by producing comprehensive situation awareness and development trend information on five key themes related to the regional economy: 1) changing demographics, 2) regional mobility and employment, 3) regional location of higher education graduates, 4) availability of the labour force, as well as 5) entrepreneurship, business establishment and growth.

This report and the accompanying dashboard, "Statistical overview of regional vitality factors in North Ostrobothnia" (https://www.oulu.fi/my/PohjoisPohjanmaa/), focus on producing and presenting regional analyses and indicators, especially on the topics of demography, regional mobility, employment and labour supply, entrepreneurship, business creation and growth. The analytics and new indicators were produced using a comprehensive set of data sources, including Statistics Finland's open access population and commuting statistics; population, workplace and commuting data from Finland's Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR) provided by the Finnish Environment Institute (SYKE) and Statistics Finland; Telia Crowd Insights mobile phone tracking data; and Statistics Finland's enterprise-level FIRM_ENTER microdata on turnover, person-years, establishments, registered office locations and industries of enterprises located in Northern Ostrobothnia. The data enabled the production of geographically accurate and comparable analyses of regional development trends to support knowledge management and development work of the regional and business developers.

The main findings focused on regional patterns and differences in the working age population, commuting and business development. As the growth of the working-age population is concentrated in the Oulu region, other centres appear to be partly maintaining their population or facing population development challenges, while many smaller municipalities are facing a significant decline in the working-age population. The population with foreign background has increased especially in the larger centres such as Oulu and Raahe, but also in Kuusamo, Kalajoki and Ylivieska. Commuting is strong towards the Oulu area, but also towards Raahe and within the southern part of Northern Ostrobothnia between municipalities on a notable scale.

Business activity is clearly concentrated in the Oulu region, where growth is also highlighted. However, strong growth is also evident in several rural municipalities, for example in the construction and industrial sectors. Beyond the Oulu region, several municipalities in the southern part of the Northern Ostrobothnia, as well as Kuusamo, stand out as growth areas. The turnover of enterprises has increased significantly, especially in the construction, trade and industry sectors – and it is worth noting that growth in these sectors has been strong in several municipalities in different regions. However, the analysis shows large regional and sectoral differences in growth. Turnover growth has been strong in several municipalities with partly challenging demographic development and projections. In addition, several smaller municipalities are struggling with business development, limited industry diversity and demographic challenges. Productivity improvements, reflected in turnover growth exceeding the increase in person-years, should be further examined through more tailored indicators. The results provide new analytical perspectives and regionally comparable analyses of the opportunities and development challenges in different parts of Northern Ostrobothnia, supporting decision-makers in forming strategic policies.