Kittilän ja Kylylahden sulfidimalmikaivosten aiheuttama vesistökuormitus lähialueiden pintavesiin

Abstract

Tutkielmassa tarkasteltiin Kittilän ja Kylylahden sulfidimalmikaivosten toiminnan vaikutuksia niiden lähialueiden pintavesien kemialliseen laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kohdevesistöjen pintavesien kemiallisten laatuparametrien muutoksia pitkällä aikavälillä, jotta kaivosten vaikutuksia voitaisiin verrata kohdevesistön tilaan ennen kaivostoimintaa. Kemiallisten laatuparametrien muutoksissa pyrittiin myös arvioimaan muiden kuormituslähteiden vaikutusta ja osuutta tuloksissa.

Kittilän ja Kylylahden kaivosten lähialueen pintavesistä valittiin mittausaineistoa mahdollisimman pitkältä aikaväliltä. Seuranta-aineistoon pyrittiin keräämään mittausdataa, joka edusti kohdevesistöjen tilaa ja pitoisuustasoja jo ennen kaivostoimintaa. Kylylahden kaivoksen kohdevesistöistä kerättiin myös kaivostoiminnan päättymisen jälkeistä mittausdataa. Tutkielmassa käytetty aineisto koostui useiden eri analyysilaboratorioiden vesinäytetuloksista. Pintavesien seuranta-aineisto kerättiin kokonaisuudessaan Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietokannasta saatavilla olevasta avoimesta datasta. Kohdevesistöjen tulosten tulkinnassa hyödynnettiin lisäksi tukiaineistona kaivosten ympäristötarkkailuohjelmiin liittyviä vesipäästöjen kuormitustarkkailuraportteja. Tulosten tarkastelua varten kerätystä mittausdatasta laskettiin laatuparametreille vuosittaisia sekä pidemmän ajanjakson keskiarvoja. Aineiston käsittelyssä, kuten jäsentelyssä, laskemisessa sekä kuvaajien muodostamisessa käytettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa.

Kittilän ja Kylylahden kaivosten kohdevesistöjen seurantatiedot osoittavat kaivosten toiminnan vaikuttaneen niiden alajuoksujen veden kemialliseen laatuun. Kittilän kaivoksen toiminta havaittiin alajuoksun Seurujoessa ja Loukisessa etenkin antimoni-, kloridi-, nikkeli- ja sulfaattipitoisuuksien lisääntymisessä sekä veden sähkönjohtavuuden kasvussa. Kaivoksen vuonna 2016 käyttöönottama sulfaatinpoistolaitos on vähentänyt alajuoksun sulfaattipitoisuuksia. Vuoden 2020 loppupuolella käyttöönotettu Loukisen purkuputki on siirtänyt purkuvesien kuormituksen kauemmas alajuoksulle, minkä myötä Seurujoessa kohonneet pitoisuudet ovat pudonneet nopeasti kaivoksen yläjuoksun tasolle.

Kylylahden kaivoksen toiminnan vaikutus sen alajuoksun Polvijärveen ja Viinijokeen havaittiin erityisesti koboltti-, kadmium-, nikkeli-, sinkki- ja sulfaattipitoisuuksien lisääntymisessä sekä vesien sähkönjohtavuuden kasvussa. Kylylahden kaivoksen alajuoksun vedenlaatuun on kuitenkin vaikuttaneet myös useat muut kuormituslähteet, mikä on osaltaan johtanut siihen, että kaivoksen alajuoksun vesistöjen tila on ollut heikko jo ennen kaivostoiminnan käynnistymistä. Kaivostoiminnan päätyttyä alajuoksun vedenlaadussa havaittiin kohentumista, erityisesti metalli- ja sulfaattipitoisuuksien sekä sähkönjohtavuuden osalta.

Tämä tutkielma antaa yleiskuvan Kittilän ja Kylylahden kaivosten toiminnan aiheuttamista vaikutuksista niiden lähialueiden pintavesien kemialliseen laatuun. Kaivostoiminnan lisäksi pintavesien kemiallisten laatuparametrien vaihtelut ovat riippuvaisia vesistön koosta, hydrologisista tekijöistä, happitilanteen muutoksista, vaihtelevista sääolosuhteista sekä ilmastollisista tekijöistä. Tutkielmassa myös kuvataan kaivostoimintaa Suomessa sekä sitä ohjaavaa sääntelyä.