Majavien vaikutus Suomen linnustoon
Nieminen, Anni (2024-12-16)
Nieminen, Anni
A. Nieminen
16.12.2024
© 2024 Anni Nieminen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412167314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412167314
Tiivistelmä
Majavat ovat erinomainen esimerkki ekosysteemi-insinööreistä ja avainlajeista. Patoja rakentamalla, puita hyödyntämällä ja kaivantoja kaivamalla ne luovat monimuotoisia kosteikkoympäristöjä, joista hyötyvät monet lajit aina planktoneista suuriin nisäkkäisiin asti. Kaikkein eniten majavien on havaittu vaikuttavan selkärangatonlajistoon ja linnustoon. Linnut ovat monimuotoisuuden indikaattoreita, joten etenkin meneillään oleva luontokato huomioon ottaen, on hyödyllistä ymmärtää linnuston monimuotoisuuteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä.
Majavat vaikuttavat linnuston runsauteen ja monimuotoisuuteen sekä vesialueilla että sitä ympäröivissä metsissä. Kosteikkolinnuille majavat ovat hyödyllisiä, sillä ne lisäävät ja laajentavat kosteikoita. Se on jo itsessään merkittävä asia, sillä kosteikoiden määrä on Suomessa ja maailmalla vähentynyt radikaalisti viimevuosikymmenten aikana, aiheuttaen suurta vesilintujen taantumaa myös Suomessa. Lisäksi majavien luomat kosteikot poikkeavat muista vesistöistä. Majava-alueet tarjoavat matalia vesialueita ravinnonhankintaan sekä suojaisia mikrohabitaatteja pesintään ja pedoilta piiloutumiseen. Näiden on todettu lisäävän lintujen pesimämenestystä ja poikasten parempaa selviytymistä sekä lisäävän linnuston runsautta ja lajimonimuotoisuutta. Metsälintujen kannalta majavien puiden hyödynnys lisää lahopuun määrää, josta hyötyvät niin kolopesijät kuin muutkin lahopuusta riippuvaiset lajit. Lahopuiden määrä on boreaalisissa metsissä vähentynyt voimakkaan metsätalouden takia, mutta majava-alueilla lahopuuta on jopa 40 % enemmän kuin majavattomilla alueilla. Lisäksi puiden kaato luo aukkoja latvuston peittävyyteen ja se yhdessä maaperän kosteuden lisääntymisen kanssa runsastuttaa pensaskasvillisuutta ja sitä myötä pensaskasvillisuudessa viihtyviä lajeja, kuten laululintuja. Petolinnuille majavien toiminta voi olla hyödyllistä saalistusmahdollisuuksien lisääntymisen vuoksi, sillä majavat lisäävät epäsuorasti esimerkiksi pienten nisäkkäiden runsautta. Linturyhmäkohtaisten hyötyjen lisäksi majavat vaikuttavat myös maisematasolla luoden sukkessiovaiheiltaan vaihtelevia vesi- ja metsäympäristöjä, mikä lisää lintujen elinympäristöjen saatavuutta.
Vaikka aihetta on tutkittu laajasti, negatiivisia majavien aiheuttamia vaikutuksia linnustoon on havaittu hyvin vähän. Nykytiedon mukaan majavien vaikutukset linnustoon ovat siis suurimmaksi osaksi positiivisia, eikä ne ulotu vain yksittäisiin lajeihin vaan kokonaisiin lintuyhteisöihin.
Majavat vaikuttavat linnuston runsauteen ja monimuotoisuuteen sekä vesialueilla että sitä ympäröivissä metsissä. Kosteikkolinnuille majavat ovat hyödyllisiä, sillä ne lisäävät ja laajentavat kosteikoita. Se on jo itsessään merkittävä asia, sillä kosteikoiden määrä on Suomessa ja maailmalla vähentynyt radikaalisti viimevuosikymmenten aikana, aiheuttaen suurta vesilintujen taantumaa myös Suomessa. Lisäksi majavien luomat kosteikot poikkeavat muista vesistöistä. Majava-alueet tarjoavat matalia vesialueita ravinnonhankintaan sekä suojaisia mikrohabitaatteja pesintään ja pedoilta piiloutumiseen. Näiden on todettu lisäävän lintujen pesimämenestystä ja poikasten parempaa selviytymistä sekä lisäävän linnuston runsautta ja lajimonimuotoisuutta. Metsälintujen kannalta majavien puiden hyödynnys lisää lahopuun määrää, josta hyötyvät niin kolopesijät kuin muutkin lahopuusta riippuvaiset lajit. Lahopuiden määrä on boreaalisissa metsissä vähentynyt voimakkaan metsätalouden takia, mutta majava-alueilla lahopuuta on jopa 40 % enemmän kuin majavattomilla alueilla. Lisäksi puiden kaato luo aukkoja latvuston peittävyyteen ja se yhdessä maaperän kosteuden lisääntymisen kanssa runsastuttaa pensaskasvillisuutta ja sitä myötä pensaskasvillisuudessa viihtyviä lajeja, kuten laululintuja. Petolinnuille majavien toiminta voi olla hyödyllistä saalistusmahdollisuuksien lisääntymisen vuoksi, sillä majavat lisäävät epäsuorasti esimerkiksi pienten nisäkkäiden runsautta. Linturyhmäkohtaisten hyötyjen lisäksi majavat vaikuttavat myös maisematasolla luoden sukkessiovaiheiltaan vaihtelevia vesi- ja metsäympäristöjä, mikä lisää lintujen elinympäristöjen saatavuutta.
Vaikka aihetta on tutkittu laajasti, negatiivisia majavien aiheuttamia vaikutuksia linnustoon on havaittu hyvin vähän. Nykytiedon mukaan majavien vaikutukset linnustoon ovat siis suurimmaksi osaksi positiivisia, eikä ne ulotu vain yksittäisiin lajeihin vaan kokonaisiin lintuyhteisöihin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38865]