Fiktiivinen dialogi eroprosessin rakentajana sekä merkityksellistäjänä Tatiana Elfin romaanissa Erokeskusteluja (2023)
Lehtinen, Eveliina (2024-12-16)
Lehtinen, Eveliina
E. Lehtinen
16.12.2024
© 2024 Eveliina Lehtinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412167295
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412167295
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastelen Tatiana Elfin dialogiromaania Erokeskusteluja (2023) fiktiivisen dialogin käsitteen kautta. Dialogi ymmärretään tutkielmassa nimenomaan fiktiivisenä proosan dialogina ja se erotetaan draamasta, lyriikasta sekä realistisesta vuoropuhelusta. Tutkin aineistolähtöisesti lähilukumenetelmällä sitä, miten eroprosessit dialogin keinoin teoksessa rakentuvat. Pyrin ottamaan selvää myös siitä, mikä merkitys dialogilla on eroprosessien rakentumiselle teoksessa.
Teoksen dialogissa rakennettiin eroaikeita ja eron mahdollisuutta juoruilun, huumorin sekä subdialogin avulla. Dialogin merkitys eroprosessin rakentumiselle taas näkyi moniäänisyyden sekä hiljaisuuksien ja taukojen kautta. Vuoropuhelu etenkin kahta suuremmalla keskustelijajoukolla toi teoksen erokeskusteluille lisää syvyyttä ja monenvälinen dialogi tarjosi kerrontateknisenä rakenteena hyvän mahdollisuuden käsitellä eroamisen teemaa inhimillisesti ja realistisesti. Juoruilu ja moniäänisyys liittyvät tuloksissa hieman toisiinsa, sillä juoruillakseen jostain henkilöstä, tarvitaan mukaan aina vähintään joku kolmas henkilö. Hiljaisuuden ja taukojen taas voi nähdä löyhästi liittyvän subdialogiin. Siinä missä perinteinen proosa olisi joutunut keskittymään neljän eri henkilön pään sisäisiin maailmoihin eroprosesseja rakentaessaan ja nojaamaan varmasti erinäisiin narratologisiin ratkaisuihin, dialogi välitti ja rakensi eroaikeita tehokkaasti.
Teoksen dialogissa rakennettiin eroaikeita ja eron mahdollisuutta juoruilun, huumorin sekä subdialogin avulla. Dialogin merkitys eroprosessin rakentumiselle taas näkyi moniäänisyyden sekä hiljaisuuksien ja taukojen kautta. Vuoropuhelu etenkin kahta suuremmalla keskustelijajoukolla toi teoksen erokeskusteluille lisää syvyyttä ja monenvälinen dialogi tarjosi kerrontateknisenä rakenteena hyvän mahdollisuuden käsitellä eroamisen teemaa inhimillisesti ja realistisesti. Juoruilu ja moniäänisyys liittyvät tuloksissa hieman toisiinsa, sillä juoruillakseen jostain henkilöstä, tarvitaan mukaan aina vähintään joku kolmas henkilö. Hiljaisuuden ja taukojen taas voi nähdä löyhästi liittyvän subdialogiin. Siinä missä perinteinen proosa olisi joutunut keskittymään neljän eri henkilön pään sisäisiin maailmoihin eroprosesseja rakentaessaan ja nojaamaan varmasti erinäisiin narratologisiin ratkaisuihin, dialogi välitti ja rakensi eroaikeita tehokkaasti.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38841]