Fossiilisubjekti ja kasvatus : öljyn aikakauden subjektin energeettisten perusteiden tiedostaminen
Heinonen, Tekla (2024-12-13)
Heinonen, Tekla
T. Heinonen
13.12.2024
© 2024 Tekla Heinonen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412137285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412137285
Tiivistelmä
Öljy on läsnä jokapäiväisessä elämässämme ja pienissäkin arkisissa askareissamme. Sen käyttö on räjähdysmäisesti kasvanut 1900-luvun aikana ja se on tänäkin päivänä maailman käytetyin polttoaine ja energiatuotannon muoto (Smil, 2019; IEA, 2021). Tästä huolimatta sen vaikutusta ihmisen toimintaan ja kokemuksellisuuteen ei ole juurikaan huomioitu aiemmissa tutkimuksissa ja kasvatustieteellisessä tutkimuksessa vielä vähemmän. Tässä tutkielmassa jatketaan Salmisen ja Vadénin (2013; 2018) esittelemän fossiilisubjektin käsitteen määrittelyä, tuodaan se mukaan mannermaiseen kasvatus- ja sivistysteoreettiseen keskusteluun sekä avataan keskustelua siitä, miten fossiilisubjektin käsitteen avulla voitaisiin paremmin käsitteellistää kasvatustodellisuutta.
Työn toisessa luvussa esitellään tutkimukselliset lähtökohdat, jotka perustuvat kasvatusfilosofiaan, johon yhdistetään fenomenologista lähestymistapaa. Lisäksi tarkastellaan, miten mannermainen viitekehys vaikuttaa tutkielman tekemiseen. Kolmannessa luvussa käsitellään fossiilisubjektin käsitettä, sen määritelmää ja miksi se on valittu tähän työhön keskeiseksi käsitteeksi. Neljännessä luvussa tarkastellaan mannermaisen kasvatus- ja sivistysteorian kontekstia ja subjektikäsitystä. Viidennessä luvussa fossiilisubjektin ja mannermaisen tradition subjektikäsityksen teemat tuodaan yhteen ja tarkastellaan uusia huomioita, joita tästä yhdistämisestä syntyy. Kuudes ja viimeinen luku esittelee vapaamuotoisempia pohdintoja sekä potentiaalisia jatkotutkimusaiheita tutkielman teemasta.
Fossiilisubjektin käsitteen tuominen mukaan kasvatusta koskevaan filosofiseen keskusteluun avaa hedelmällisiä uusia näkökulmia. Sen avulla voidaan tarkastella öljyn kokemuksen kietoutumista kasvatukseen itseensä sekä sitä, miten kasvatuksen ja sivistyksen avulla voitaisiin edistää kestävämpiä tapoja olla subjekti. Kasvatus ja sivistys tuovat myös fossiilisubjektiuden ylittämiseen uusia näkökulmia ja tarkastelun lähtökohtia. Lisäksi fossiilisubjektin käsitteen avulla tehdään näkyväksi eräitä vaikutusvaltaisen mannermaisen kasvatus- ja sivistysteorian kehityskohtia, joihin on perusteltua kiinnittää enemmän huomioita nykyisellä öljyn ja ekokriisien aikakaudella. Oil is present in our everyday lives and even in the smallest tasks. Its use exploded during the 18th century, and today it is the most used fuel and mode of energy production (Smil, 2019; IEA, 2021). Despite this, the effect oil has on people’s actions and experiences has not been studied extensively in previous research and even less in the field of education. This thesis continues exploring the concept of the fossil subject introduced by Antti Salminen and Tere Vadén (2013; 2018). The concept of fossil subject is brought into continental theory of education and bildung to open a discussion on how this can help better conceptualize the reality of education.
The research premises of this thesis are built on educational philosophy and phenomenology. These are presented in the second chapter, along with how continental tradition as a starting point affects this work. In the third chapter, the concept of fossil subject, its definition and the reasons for selecting it as a central concept for this thesis are examined. The fourth chapter explores the context of continental theory of education and bildung and its understanding of a subject. In the fifth chapter, the concept of fossil subject and the continental tradition’s views of a subject are brought together, and new arguments arising from this combination are considered. The sixth and final chapter focuses on more informal considerations on the theme of the thesis and its potential follow-up research topics.
Introducing of the fossil subject to philosophical discussions concerning education opens fruitful new viewpoints. With this concept, it is possible to address experiences of oil within education itself and how education and bildung can promote more sustainable ways to be a subject. Education and bildung also offer new viewpoints to consider transcending of fossil subject. Additionally, concept of fossil subject can make visible some areas for improvement in the continental theory of education and bildung, which should be addressed during the current era of oil and ecological crises.
Työn toisessa luvussa esitellään tutkimukselliset lähtökohdat, jotka perustuvat kasvatusfilosofiaan, johon yhdistetään fenomenologista lähestymistapaa. Lisäksi tarkastellaan, miten mannermainen viitekehys vaikuttaa tutkielman tekemiseen. Kolmannessa luvussa käsitellään fossiilisubjektin käsitettä, sen määritelmää ja miksi se on valittu tähän työhön keskeiseksi käsitteeksi. Neljännessä luvussa tarkastellaan mannermaisen kasvatus- ja sivistysteorian kontekstia ja subjektikäsitystä. Viidennessä luvussa fossiilisubjektin ja mannermaisen tradition subjektikäsityksen teemat tuodaan yhteen ja tarkastellaan uusia huomioita, joita tästä yhdistämisestä syntyy. Kuudes ja viimeinen luku esittelee vapaamuotoisempia pohdintoja sekä potentiaalisia jatkotutkimusaiheita tutkielman teemasta.
Fossiilisubjektin käsitteen tuominen mukaan kasvatusta koskevaan filosofiseen keskusteluun avaa hedelmällisiä uusia näkökulmia. Sen avulla voidaan tarkastella öljyn kokemuksen kietoutumista kasvatukseen itseensä sekä sitä, miten kasvatuksen ja sivistyksen avulla voitaisiin edistää kestävämpiä tapoja olla subjekti. Kasvatus ja sivistys tuovat myös fossiilisubjektiuden ylittämiseen uusia näkökulmia ja tarkastelun lähtökohtia. Lisäksi fossiilisubjektin käsitteen avulla tehdään näkyväksi eräitä vaikutusvaltaisen mannermaisen kasvatus- ja sivistysteorian kehityskohtia, joihin on perusteltua kiinnittää enemmän huomioita nykyisellä öljyn ja ekokriisien aikakaudella.
The research premises of this thesis are built on educational philosophy and phenomenology. These are presented in the second chapter, along with how continental tradition as a starting point affects this work. In the third chapter, the concept of fossil subject, its definition and the reasons for selecting it as a central concept for this thesis are examined. The fourth chapter explores the context of continental theory of education and bildung and its understanding of a subject. In the fifth chapter, the concept of fossil subject and the continental tradition’s views of a subject are brought together, and new arguments arising from this combination are considered. The sixth and final chapter focuses on more informal considerations on the theme of the thesis and its potential follow-up research topics.
Introducing of the fossil subject to philosophical discussions concerning education opens fruitful new viewpoints. With this concept, it is possible to address experiences of oil within education itself and how education and bildung can promote more sustainable ways to be a subject. Education and bildung also offer new viewpoints to consider transcending of fossil subject. Additionally, concept of fossil subject can make visible some areas for improvement in the continental theory of education and bildung, which should be addressed during the current era of oil and ecological crises.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [35861]