Koulukokemuksia ja näkemyksiä ylöspäin eriyttämisestä

Abstract

Suomalaisen perusopetuksen keskiöön kuuluu eriyttämisen toteuttaminen osana opetusta. Eriyttämisen tavoitteena on tukea oppilaan koulumotivaatioita, joka vaikuttaa myönteisesti oppimiseen ja koulumenestykseen. Eriyttämisessä olennaista on huomioida oppilaan yksilöllisyys eli oppilaan osaaminen, vahvuudet, ikätaso, kiinnostuksen kohteet, tiedot ja taidot, persoonallisuus sekä temperamentti. Eriyttäminen on opettajan velvollisuus ja oppilaan oikeus. Jotta opettajan on mahdollista toteuttaa eriyttämistä tarkoituksenmukaisesti, on hänen tunnettava oppilaansa. Koulujen arjessa eriyttäminen jaetaan alaspäin ja ylöspäin eriyttämiseen, joista tutkielman tutkimusaihe liittyy viimeiseksi mainittuun. Ylöspäin eriyttäminen on tarkoitettu lahjakkaille oppilaille, joille opetus ei muuten tarjoa tarpeeksi haasteita. Ylöspäin eriyttämisen toteuttaminen riippuu usein opettajasta ja siitä, mihin hän rajalliset resurssit käyttää. Tapoja toteuttaa ylöspäin eriyttämistä ovat esimerkiksi oppimateriaalien avulla opetuksen rikastuttaminen, samanaikaisopettajuus, eriyttävät oppimisympäristöt sekä joustavat opetuksen ryhmittelyt.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tuoda esille koulukokemuksia ylöspäin eriyttämisestä ja näin tuoda uutta tarkastelukulmaa tutkimusaiheelle. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten luokanopettajaopiskelijat näkevät, että ylöspäin eriyttämistä tulisi perusopetuksessa toteuttaa. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena hyödyntäen fenomenologi-sen tutkimuksen periaatteita. Tutkimusaineisto on kerätty avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella. Kohderyhmänä tutkimuksessa ovat olleet luokanopettajaopiskelijat, jotka ovat vastanneet tutkimuskyselyyn omien koulumuistojensa pohjalta sekä tulevan opettajan näkökulmasta (n = 12). Tutkimusaineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Aineiston analyysin perusteella koulukokemukset ylöspäin eriyttämisestä jakautuvat kolmeen yläluokkaan, joita ovat eriyttämisen keinot, osaava oppilas ja ylöspäin eriyttämisen tarpeellisuus. Nämä luokat osoittavat, miten ylöspäin eriyttämistä toteutettiin luokanopettajaopiskelijoiden peruskoulumuistoissa, kenelle se oli tarkoitettu ja oliko se tarkoituksenmukaista vai ei. Luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä ylöspäin eriyttämiseen liittyen kuvastaa yläluokat toteutus osana opetusta ja toteutuskeinot. Nämä kuvaavat, miten luokanopettajaopiskelijoiden mukaan ylöspäin eriyttämistä tulisi perusopetuksessa toteuttaa ja millä tavoilla.

Tulokset osoittavat koulukokemusten olevan hyvin erilaisia, mutta erityisesti ylöspäin eriyttäminen koettiin riittämättömänä. Luokanopettajaopiskelijat tunnistavat ylöspäin eriyttämisen merkityksen osana tulevaa ammattiaan ja ovat valmiita eriyttämään opetusta pääasiassa erilaisten tehtävien ja oppimateriaalien avulla. Tutkimustulokset vahvistavat ylöspäin eriyttämisellä olevan olennainen rooli osana perusopetusta. Jatkossa aihetta on perusteltua tutkia edelleen, esimerkiksi havainnoimalla, miten opettajat ylöspäin eriyttämistä perusopetuksen luokissa toteuttavat.