Kestävyysopetukseen liitettävien opetusmenetelmien rooli aineenopettajaopiskelijoiden keskusteluissa kestävästä kehityksestä ja vihreästä siirtymästä

Abstract

Koulutus on keskeisessä roolissa kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Kestävän kehityksen opettamiseen (Education for Sustainable Development [ESD]) liittyy erilaisia opetusmenetelmät kuten holistiset, pluralistiset ja toimintalähtöiset menetelmät. Opetusmenetelmät vahvistavat opiskelijoiden halua, tietoa, taitoa, itsevarmuutta ja sitoutumista löytää ratkaisuja kestävyyskysymyksiin tulevaisuudessa. Lukiokoulutuksen tulee valmistaa opiskelijoita vihreään siirtymään tarjoamalla heille tulevaisuuden taitoja ja tietoja sekä tukemalla heidän valintojaan. Vihreä siirtymä muuttaa työmarkkinoita ja osaamistarpeita, ja koulutuksen on sopeuduttava tähän muutokseen.

Tutkimuskysymykseni ovat: (I) miten aineenopettajaopiskelijat kuvaavat kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän opetuksen opetusmenetelmiä? Millaisia haasteita kestävyyskasvatukseen liittyy? (II) millaisia haasteita liittyy koulu-työelämäyhteistyön toteuttamiseen osana kestävyysopetusta?

Tutkielman tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, kuinka aineenopettajaopiskelijat kuvaavat kestävän kehityksen opetusta. Tarkastelussa analysoidaan opiskelijoiden käsityksiä osana holistista, pluralistista ja toimintalähtöistä ESD-opetusta. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, millaisia haasteita aineenopettajaopiskelijat kokevat osana kestävyysopetusta ja toimintalähtöistä koulutyöelämäyhteistyötä.

Aineisto kerättiin nauhoitetuilla ryhmähaastatteluilla, joihin osallistui 18 ryhmää ja yhteensä 74 aineenopettajaopiskelijaa. Haastatteluissa opiskelijat keskustelivat noin 10 minuutin ajan vihreän siirtymän, kestävän kehityksen ja koulu-työelämäyhteistyön teemoista. Aineisto analysoitiin temaattisella sisällönanalyysillä.

Aineenopettajaopiskelijoiden työryhmistä 15:ssa käsiteltiin holistiseen opetusmenetelmään liitettäviäteemoja. Aiheita käsiteltiin eniten ekologisesta näkökulmasta. Mutta myös sosiaalinen kestävyys nousi keskusteluihin osana holistista näkökulmaa. Aineistossa korostui kriittisen ajattelun kehittyminen osana kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän opetusta, erityisesti pluralistisen opetusmenetelmän kautta, joka tukee medialukutaitoa, mielipiteen muodostamista ja auktoriteettien kyseenalaistamista. Toimintalähtöinen opetusmenetelmä näkyi kestävän elämäntavan tukemisena arjessa ja yhteistyössä paikallisyhteisön kanssa, kuten yritysvierailuina energiatuotannonlaitoksiin ja jätteenkäsittelykeskuksiin. Suurimpia haasteita olivat opetettavien teemojen sovittaminen oppiaineisiin ja opiskelijoiden kyllästyminen kestävyysaiheisiin, sekä resurssien vähyys koulu-työelämäyhteistyön toteuttamisessa. Myös esimerkkien löytäminen kestävyysopetuksen integroimiseksi yhteistyöhön nousi ongelmaksi.