“Maapallo vois hyvin ja sitten ko te ootta aikuisia, niin sittenki olis vielä hyvä olla.”: päiväkotien ilmastokasvatus varhaiskasvatuksen opettajien kuvaamana
Vainio, Katja (2024-12-12)
Vainio, Katja
K. Vainio
12.12.2024
© 2024 Katja Vainio. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412127228
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412127228
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia ilmastokasvatuksen roolia päiväkotien arjessa. Ilmastonmuutoksen edetessä ja sen vaikutusten voimistumisen myötä on yhä tärkeämpää pohtia ilmastokasvatuksen tarvetta. Ajankohtaisuudestaan huolimatta ilmastokasvatusta on tutkittu pääasiassa aineenopetuksen sekä perusopetuksen näkökulmasta pienten lasten näkökulman jäädessä vähemmälle huomiolle.
Tämä pro gradu –tutkielma on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto koostuu viidestä Tornion kaupungin päiväkodeissa työskentelevän varhaiskasvatuksen opettajan haastattelusta. Aineiston analyysi on toteutettu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ilmastokasvatuksen sisältöjä toteutetaan päiväkotien arjessa. Päiväkotien ilmastokasvatuksessa pyritään vahvistamaan lasten ilmastotietoa, toimitaan konkreettisesti ilmaston puolesta sekä huomioidaan ja käsitellään lasten ilmastotunteita. Luonto näyttäytyy tulosten valossa merkityksellisenä oppimisympäristönä päiväkotien ilmastokasvatuksessa. Lasten osallisuus toteutuu päiväkotien ilmastokasvatuksessa vaihtelevasti ja lapsikohtaisesti.
Opettajat tunnistavat useita tapoja kehittää päiväkotien ilmastokasvatusta. Edistämisen tueksi kaivataan enemmän yhteistyötä ja yhteisiä toimintaperiaatteita sekä enemmän tietoa ilmastokasvatuksesta. Päiväkotien ilmastokasvatuksessa tulee pyrkiä edelleen vahvistamaan lasten ilmastotietoa sekä osallisuutta. Ilmastotunteiden merkitys sekä esimerkin voima tulee huomioida päiväkotien ilmastokasvatuksessa entistä vahvemmin. Tulosten mukaan ilmastokasvatuksen edistämistä jarruttavat kasvattajien tiedon puute sekä kasvattajien toisistaan eroavat arvot sekä asenteet. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että ilmastokasvatusta toteutetaan päiväkodeissa, mutta opettajat tunnistavat keinoja sen edelleen kehittämiseksi. Ilmastokasvatuksen edistämistä näyttäisi hidastavan päiväkodeissa erityisesti kasvattajien toisistaan eriävät arvot ja asenteet. The topic of this Master’s thesis is the role of climate education in the daily activities of kindergartens. As the climate change progresses and as the effects of it intensifies, it`s important to consider the need for climate change education. Despite of its relevance, it has been studied mainly in the perspective of primary education and subject-based instruction. Climate change education targeted to young children has received less attention.
This Master’s thesis is conducted as a qualitative case study and the data for the study consists of five interviews of early childhood education teachers. Analysis of the data was carried out as a theory-driven content analysis.
The results of this study indicate that the contents of climate change education are implemented in the daily activities in kindergartens. The purpose is to strengthen children`s knowledge of the climate. Kindergartens act consciously for the climate and children`s climate emotions are taken into account and are processed. Nature is considered as meaningful learning environment in kindergartens climate change education. Children`s participation in climate change education varies, and realization of participation varies between children.
Teachers in this study identified many ways to develop the climate change education in kindergartens such as enhancing cooperation, establishing common guidelines and more information about climate change education is needed for the teaching staff. Kindergartens climate change education should aim to increase children`s knowledge of the climate and participation. The power of example and the importance of climate emotions should be taken into account in teaching. Lack of knowledge and different values and attitudes in adults can hinder development. Based on this study, conclusions could be drawn that the contents of climate change education are implemented in kindergartens, but the teachers identified many ways to develop it further. It seems that the main reason that hinders development is different values and the attitudes of adults.
Tämä pro gradu –tutkielma on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto koostuu viidestä Tornion kaupungin päiväkodeissa työskentelevän varhaiskasvatuksen opettajan haastattelusta. Aineiston analyysi on toteutettu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ilmastokasvatuksen sisältöjä toteutetaan päiväkotien arjessa. Päiväkotien ilmastokasvatuksessa pyritään vahvistamaan lasten ilmastotietoa, toimitaan konkreettisesti ilmaston puolesta sekä huomioidaan ja käsitellään lasten ilmastotunteita. Luonto näyttäytyy tulosten valossa merkityksellisenä oppimisympäristönä päiväkotien ilmastokasvatuksessa. Lasten osallisuus toteutuu päiväkotien ilmastokasvatuksessa vaihtelevasti ja lapsikohtaisesti.
Opettajat tunnistavat useita tapoja kehittää päiväkotien ilmastokasvatusta. Edistämisen tueksi kaivataan enemmän yhteistyötä ja yhteisiä toimintaperiaatteita sekä enemmän tietoa ilmastokasvatuksesta. Päiväkotien ilmastokasvatuksessa tulee pyrkiä edelleen vahvistamaan lasten ilmastotietoa sekä osallisuutta. Ilmastotunteiden merkitys sekä esimerkin voima tulee huomioida päiväkotien ilmastokasvatuksessa entistä vahvemmin. Tulosten mukaan ilmastokasvatuksen edistämistä jarruttavat kasvattajien tiedon puute sekä kasvattajien toisistaan eroavat arvot sekä asenteet. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että ilmastokasvatusta toteutetaan päiväkodeissa, mutta opettajat tunnistavat keinoja sen edelleen kehittämiseksi. Ilmastokasvatuksen edistämistä näyttäisi hidastavan päiväkodeissa erityisesti kasvattajien toisistaan eriävät arvot ja asenteet.
This Master’s thesis is conducted as a qualitative case study and the data for the study consists of five interviews of early childhood education teachers. Analysis of the data was carried out as a theory-driven content analysis.
The results of this study indicate that the contents of climate change education are implemented in the daily activities in kindergartens. The purpose is to strengthen children`s knowledge of the climate. Kindergartens act consciously for the climate and children`s climate emotions are taken into account and are processed. Nature is considered as meaningful learning environment in kindergartens climate change education. Children`s participation in climate change education varies, and realization of participation varies between children.
Teachers in this study identified many ways to develop the climate change education in kindergartens such as enhancing cooperation, establishing common guidelines and more information about climate change education is needed for the teaching staff. Kindergartens climate change education should aim to increase children`s knowledge of the climate and participation. The power of example and the importance of climate emotions should be taken into account in teaching. Lack of knowledge and different values and attitudes in adults can hinder development. Based on this study, conclusions could be drawn that the contents of climate change education are implemented in kindergartens, but the teachers identified many ways to develop it further. It seems that the main reason that hinders development is different values and the attitudes of adults.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38865]