S2-opettajien käsityksiä suomea toisena kielenä opiskelevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä ja S2-opetuksen asemasta peruskoulussa

Abstract

Suomea toisena kielenä opiskelevien oppilaiden määrä kasvaa, ja se on huomioitava opetusta järjestettäessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä S2-opettajilla on suomea toisena kielenä opiskelevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä ja S2-opetuksen asemasta peruskoulussa.

Tarkastelen tutkimukseni teoreettisessa viitekehyksessä S2-opetuksen järjestämistä, kielellistä tukea ja suomea toisena kielenä opiskelevia oppilaita peruskoulussa. Tutkimus on laadullista, fenomenografista tutkimusta. Aineisto koostuu viidestä teemahaastattelusta, joissa haastattelin S2-opettajia ja jotka toteutin keväällä 2024. Analysoin aineiston fenomenografista analyysia käyttäen, ja muodostin kaksi kuvauskategoriajärjestelmää analyysin perusteella. Järjestelmät kuvaavat käsityksiä S2-oppilaiden opetuksen järjestämisestä ja S2-opetuksen asemasta peruskoulussa.

S2-oppilaiden opetuksen järjestäminen näyttäytyi kokonaisvaltaisena ja monimutkaisena toimintana, joka edellyttää toimivia S2-opetuksen järjestelyjä, kielellistä tukea ja opettajien yhteistyötä. Suomea toisena kielenä opiskelevan oppilaan asemaa on tarkasteltava opetusta järjestettäessä, jotta oppilas saa yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja luokkansa toimintaan osallistumiseen.

S2-opettajat pitivät S2-opetusta tuntemattomana. S2-opettajan työnkuva näyttäytyi muista opettajista poikkeavana. Työnkuvaan kuuluu suomen kielen opettamisen lisäksi oppilaiden opetuksen suunnitteleminen ja toteuttaminen yhdessä muiden opettajien kanssa sekä koulun S2-opetuksen järjestämisen suunnitteleminen yhdessä rehtorin kanssa. S2 opettaja on usein koulunsa ainoa, ja hänen on selvitettävä S2-opetukseen liittyvät kysymykset.

Tutkimuksen perusteella yksilöllisyys näyttäytyi keskeisenä osana S2-opetuksen järjestämisessä sekä oppilaiden että koulujen kohdalla. Jokaisen oppilaan tilanne on yksilöllinen erillisen S2-opetuksen, oppilaan aseman ja tuen tarpeen suhteen, ja jokaisen koulun tilanne on yksilöllinen koulun historian, S2-oppilaiden määrän ja S2-oppilaiden opetuksen käytänteiden suhteen. S2-oppilaiden opetuksen järjestämisen suurimpia ongelmia ovat ajan, resurssien ja koulutuksen puute.

Tutkimus lisää ymmärrystä suomea toisena kielenä opiskelevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä. Tutkimusta aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää. Jatkotutkimusta pitäisi tehdä erityisesti koulutuksen puutteesta, opettajien riittämättömyyden tunteesta ja S2-opetuksen määrän kasvusta yli yhden S2-opettajan työmäärän.

The number of students studying Finnish as a second language (FSL) is growing which must be considered when organizing education. The purpose of this study is to find out what kind of perceptions FSL teachers have about organizing education for pupils studying FSL and about the status of FSL in basic education.

The theoretical framework consists of organizing FSL teaching, linguistic support and pupils studying FSL in basic education. The study is qualitative and phenomenographic. The data was collected in spring 2024 by interviewing five FSL teachers in thematic interviews. The data was analyzed using phenomenographical analysis. Based on the analysis the data was sorted into two categories of description which describe perceptions of organizing education for pupils studying FSL and perceptions of the status of FSL in basic education.

Organizing education for pupils studying FSL appeared as comprehensive and complicated work which requires functional organizing of FSL teaching, linguistic support and teacher collaboration. The status of the pupil must be considered when organizing education so that the pupil gets equal opportunities to learn and to participate in the activities of the class.

The FSL teachers considered FSL unknown. FSL teacher’s job appeared to differ from the job of other teachers. FSL teacher’s job includes teaching Finnish but also planning and teaching with other teachers and planning FSL teaching in the school with the headmaster. FSL teacher is usually the only one in the school and solves questions linked to FSL.

Based on this study it appears that individuality is key when organizing education for pupils studying FSL. Every situation of the student is individual in FSL classes, in the status of the pupil and in the need for support. Every situation of the school is individual in the history of the school, the number of pupils learning FSL and organizing education for pupils learning FSL. Key problems are lack of time, resources and education.

This study provides knowledge of organizing education for pupils studying FSL. More re-search is needed especially on lack of education, teachers’ feeling of inadequacy and situations in which there are more pupils learning FSL than one FSL teacher is able to teach.