Avoimen julkaisemisen kannustimet ja esteet : tapaustutkimus Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
Mikkonen, Heta (2024-12-11)
H. Mikkonen
11.12.2024
© 2024 Heta Mikkonen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412117203
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412117203
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella tutkijoiden näkemyksiä avoimesta julkaisemisesta. Lisäksi työssä keskityttiin avoimeen julkaisemiseen liittyviin kannusteisiin ja esteisiin tutkijoiden näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena Itä-Suomen yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Tutkimusta varten haastateltiin viittä tiedekunnan tutkijaa syys-lokakuussa 2024. Puolistukturoitujen haastattelujen aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin. Analyysissa tuloksia peilattiin vuonna 2020 ilmestyneeseen kotimaiseen suositukseen avoimesta julkaisemisesta ja siitä mukailtuihin kannustinehdotuksiin.
Tulokset osoittivat, että tutkijoiden näkemykset avoimesta julkaisemisesta ovat pääasiallisesti positiivisia. Avoimen julkaisemisen tärkeimmiksi hyödyiksi nähtiin tiedon demokratisoituminen sekä potentiaalisen lukijakunnan laajeneminen. Haastateltavat kokivat erilaisia kannustimia ja esteitä. Kannustimina tutkijat kokivat erityisesti julkaisumaksusopimukset, rahoittajien vaatimukset sekä tieteen demokratisoitumisen. Haastateltavat kokivat myös yliopiston yleisen ilmapiirin olevan avoimeen julkaisemiseen kannustava. Avoimen julkaisemisen esteeksi koettiin erityisesti se, ettei sen koettu meritoivan tutkijaa. Avoimuuden sijaan julkaisukanavien muut ominaisuudet, kuten julkaisukanavan arvostus ja Julkaisufoorumin tasoluokitus, olivat tärkeämmäksi koettuja kriteerejä. Monografiajulkaisujen avoimuuden taloudelliset haasteet tiedostettiin. Tuloksista kävi ilmi, että osa kannustimista ja esteistä oli organisaatiokohtaisia ja osa kansallisia tai jopa kansainvälisiä.
Tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusta siitä, että avoin julkaiseminen koetaan tärkeäksi ja positiiviseksi asiaksi. Käytännössä avoin julkaiseminen ei kuitenkaan ollut kaikille haastateltaville tärkein kriteeri tutkimustulosten julkaisemisessa. Tutkimustulokset eivät ole yleistettäviä, mutta lisäävät tietoutta ilmiöstä. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä laajentaa avoimen julkaisemisen tutkimusta myös muihin kuin tieteellisiin julkaisuihin sekä toisaalta haastatella laajemmin eri alojen tutkijoita. Näin saataisiin kattavampi kuva tutkijoiden näkemyksistä.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena Itä-Suomen yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Tutkimusta varten haastateltiin viittä tiedekunnan tutkijaa syys-lokakuussa 2024. Puolistukturoitujen haastattelujen aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin. Analyysissa tuloksia peilattiin vuonna 2020 ilmestyneeseen kotimaiseen suositukseen avoimesta julkaisemisesta ja siitä mukailtuihin kannustinehdotuksiin.
Tulokset osoittivat, että tutkijoiden näkemykset avoimesta julkaisemisesta ovat pääasiallisesti positiivisia. Avoimen julkaisemisen tärkeimmiksi hyödyiksi nähtiin tiedon demokratisoituminen sekä potentiaalisen lukijakunnan laajeneminen. Haastateltavat kokivat erilaisia kannustimia ja esteitä. Kannustimina tutkijat kokivat erityisesti julkaisumaksusopimukset, rahoittajien vaatimukset sekä tieteen demokratisoitumisen. Haastateltavat kokivat myös yliopiston yleisen ilmapiirin olevan avoimeen julkaisemiseen kannustava. Avoimen julkaisemisen esteeksi koettiin erityisesti se, ettei sen koettu meritoivan tutkijaa. Avoimuuden sijaan julkaisukanavien muut ominaisuudet, kuten julkaisukanavan arvostus ja Julkaisufoorumin tasoluokitus, olivat tärkeämmäksi koettuja kriteerejä. Monografiajulkaisujen avoimuuden taloudelliset haasteet tiedostettiin. Tuloksista kävi ilmi, että osa kannustimista ja esteistä oli organisaatiokohtaisia ja osa kansallisia tai jopa kansainvälisiä.
Tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusta siitä, että avoin julkaiseminen koetaan tärkeäksi ja positiiviseksi asiaksi. Käytännössä avoin julkaiseminen ei kuitenkaan ollut kaikille haastateltaville tärkein kriteeri tutkimustulosten julkaisemisessa. Tutkimustulokset eivät ole yleistettäviä, mutta lisäävät tietoutta ilmiöstä. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä laajentaa avoimen julkaisemisen tutkimusta myös muihin kuin tieteellisiin julkaisuihin sekä toisaalta haastatella laajemmin eri alojen tutkijoita. Näin saataisiin kattavampi kuva tutkijoiden näkemyksistä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [42076]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/