Hur lyckas den finska lärarutbildningen? : språklärares förväntningar och erfarenheter av lärarskap
Karjalainen, Anniina (2024-12-05)
Karjalainen, Anniina
A. Karjalainen
05.12.2024
© 2024, Anniina Karjalainen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412057086
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412057086
Tiivistelmä
I denna pro gradu-avhandling undersöker jag hur den finska lärarutbildningen lyckas i sin verksamhet enligt språkstuderande och utexaminerade språklärare. 15 informanter berättar om hurdana förväntningar de hade av lärararbete och hurdana erfarenheter de har av arbetslivet. Syftet är att ta reda på i vilka områden lärarutbildningen är framgångsrik och vilken typ av brister eller problem det finns gällande utbildningen. Eftersom informanterna har den senaste erfarenheten av både lärarutbildning och arbetsliv, behandlar jag de förändrings- och förbättringsidéer som informanterna tar fram som en väsentlig del av undersökningen.
Jag delar in informanterna i två grupper beroende på om de är studerande eller utexaminerade lärare. Studerandena har utfört de pedagogiska studierna och lärarna har varit i arbetslivet i ett till fem år. Intervjuerna genomfördes under januari-februari 2024. Informanterna fungerar som material i denna undersökning och som analysmetod valde jag innehållsanalys för att skapa en helhetsuppfattning om temat. Jag analyserar lärarutbildningen enligt teman, som är språkkunskaper, förväntningar och erfarenheter av lärarskap, de teoretiska kurserna, lärarpraktik och lärarutbildning i allmänhet.
Undersökningen visar att den finska lärarutbildningen lyckas utveckla språkstuderande att bli professionella inom sitt ämnesområde. Fördelarna med utbildningen är även tillräckliga och utvecklande feedback och lektionsplanering under lärarpraktiken, medan den teoretiska delen av lärarutbildningen erbjuder färdigheter i självreflektion och uppsatsskrivande.
Enligt denna avhandling handlar lärarutbildningens problemområden om arbetsmängden i de teoretiska kurserna och kopplingen till lärarens verkliga arbete, samarbete mellan den pedagogiska fakulteten och övningsskolan samt möjlighet att undervisa i biämnen under lärarpraktiken. De största bristerna gäller ändå bedömning och kunskap om olika betygsskalor samt frågor om gruppledningsförmåga och konfliktsituationer. Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkin, kuinka suomalainen opettajankoulutus onnistuu kieltenopiskelijoiden ja valmistuneiden kieltenopettajien näkökulmasta. 15 haastateltavaa kertoo odotuksistaan opettajan työstä ja kokemuksistaan työelämästä. Tarkoitus on selvittää, missä asioissa opettajankoulutus onnistuu ja millaisia puutteita tai ongelmakohtia koulutuksella on. Koska haastateltavilla on tuore kokemus niin opettajankoulutuksesta kuin työelämästä, käsittelen heidän esille nostamat muutos- ja parannusehdotukset oleellisena osana tutkimusta.
Jaan haastatteluhenkilöt kahteen ryhmään sen perusteella, ovatko he opiskelijoita vai jo valmistuneita opettajia. Opiskelijat ovat suorittaneet pedagogiset opinnot ja valmistuneet opettajat ovat olleet työelämässä 1-5 vuotta. Haastattelut toteutettiin tammi-helmikuussa 2024 Haastateltavat henkilöt toimivat tutkimuksen materiaalina ja analyysimetodiksi valitsin sisällönanalyysin saadakseni kokonaisvaltaisen kuvan tutkimastani aiheesta. Käsittelen opettajankoulutuksen sisältöä teemoittain, joita ovat kielitaidot, odotukset ja kokemukset opettajuudesta, teoreettiset kurssit, opetusharjoittelu ja opettajankoulutus yleisesti.
Tutkimukseni osoittaa, että opettajankoulutus onnistuu kouluttamaan opiskelijoista oman pääaineensa ammattilaisia. Koulutuksen etuja ovat myös riittävät ja kehittävät palautekeskustelut ja oppituntien suunnittelu opetusharjoittelun aikana, kun taas opettajankoulutuksen teoreettinen osuus tarjoaa eväät itsereflektiolle ja kirjoitustyölle.
Tämän tutkimuksen mukaan opettajankoulutuksen ongelmakohtia ovat teoreettisten kurssien työmäärä ja yhteys todelliseen opettajan työhön, kasvatustieteiden tiedekunnan ja opetusharjoittelun välinen kommunikaatio sekä mahdollisuus opetusharjoitteluun sivuaineopinnoissa. Suurimmat puutteet opettajankoulutuksessa koskevat kuitenkin arvioinnin puutetta ja tietoa erilaisista arviointitaulukoista sekä opetusryhmän hallintaan ja konfliktitilanteisiin liittyvät asiat.
Jag delar in informanterna i två grupper beroende på om de är studerande eller utexaminerade lärare. Studerandena har utfört de pedagogiska studierna och lärarna har varit i arbetslivet i ett till fem år. Intervjuerna genomfördes under januari-februari 2024. Informanterna fungerar som material i denna undersökning och som analysmetod valde jag innehållsanalys för att skapa en helhetsuppfattning om temat. Jag analyserar lärarutbildningen enligt teman, som är språkkunskaper, förväntningar och erfarenheter av lärarskap, de teoretiska kurserna, lärarpraktik och lärarutbildning i allmänhet.
Undersökningen visar att den finska lärarutbildningen lyckas utveckla språkstuderande att bli professionella inom sitt ämnesområde. Fördelarna med utbildningen är även tillräckliga och utvecklande feedback och lektionsplanering under lärarpraktiken, medan den teoretiska delen av lärarutbildningen erbjuder färdigheter i självreflektion och uppsatsskrivande.
Enligt denna avhandling handlar lärarutbildningens problemområden om arbetsmängden i de teoretiska kurserna och kopplingen till lärarens verkliga arbete, samarbete mellan den pedagogiska fakulteten och övningsskolan samt möjlighet att undervisa i biämnen under lärarpraktiken. De största bristerna gäller ändå bedömning och kunskap om olika betygsskalor samt frågor om gruppledningsförmåga och konfliktsituationer.
Jaan haastatteluhenkilöt kahteen ryhmään sen perusteella, ovatko he opiskelijoita vai jo valmistuneita opettajia. Opiskelijat ovat suorittaneet pedagogiset opinnot ja valmistuneet opettajat ovat olleet työelämässä 1-5 vuotta. Haastattelut toteutettiin tammi-helmikuussa 2024 Haastateltavat henkilöt toimivat tutkimuksen materiaalina ja analyysimetodiksi valitsin sisällönanalyysin saadakseni kokonaisvaltaisen kuvan tutkimastani aiheesta. Käsittelen opettajankoulutuksen sisältöä teemoittain, joita ovat kielitaidot, odotukset ja kokemukset opettajuudesta, teoreettiset kurssit, opetusharjoittelu ja opettajankoulutus yleisesti.
Tutkimukseni osoittaa, että opettajankoulutus onnistuu kouluttamaan opiskelijoista oman pääaineensa ammattilaisia. Koulutuksen etuja ovat myös riittävät ja kehittävät palautekeskustelut ja oppituntien suunnittelu opetusharjoittelun aikana, kun taas opettajankoulutuksen teoreettinen osuus tarjoaa eväät itsereflektiolle ja kirjoitustyölle.
Tämän tutkimuksen mukaan opettajankoulutuksen ongelmakohtia ovat teoreettisten kurssien työmäärä ja yhteys todelliseen opettajan työhön, kasvatustieteiden tiedekunnan ja opetusharjoittelun välinen kommunikaatio sekä mahdollisuus opetusharjoitteluun sivuaineopinnoissa. Suurimmat puutteet opettajankoulutuksessa koskevat kuitenkin arvioinnin puutetta ja tietoa erilaisista arviointitaulukoista sekä opetusryhmän hallintaan ja konfliktitilanteisiin liittyvät asiat.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38841]