Hyppää sisältöön
    • FI
    • ENG
  • FI
  • /
  • EN
OuluREPO – Oulun yliopiston julkaisuarkisto / University of Oulu repository
Näytä viite 
  •   OuluREPO etusivu
  • Oulun yliopisto
  • Avoin saatavuus
  • Näytä viite
  •   OuluREPO etusivu
  • Oulun yliopisto
  • Avoin saatavuus
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Suljettujen kaivosten ennallistaminen

Köykkä, Helmi (2024-12-05)

 
Avaa tiedosto
nbnfioulu-202412057079.pdf (258.3Kt)
nbnfioulu-202412057079_mods.xml (10.86Kt)
nbnfioulu-202412057079_pdfa_report.xml (228.3Kt)
Lataukset: 


Köykkä, Helmi
H. Köykkä
05.12.2024
© 2024, Helmi Köykkä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412057079
Tiivistelmä
Kaivostoiminnan kielteiset vaikutukset ympäristöön ja ekosysteemeihin ovat huomattavat. Ympäristövaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu vain kaivoksen aktiiviseen aikaan, vaan haitallisia vaikutuksia esiintyy myös kaivoksen sulkemisen jälkeen. Kun kaivostoiminta päättyy, jäljelle jää laajoja alueita tuhoutunutta maaperää, minkä lisäksi alueen kasvillisuus ja eläimistö kärsivät voimakkaasti. Tämä korostaa suljettujen kaivosten ennallistamisen tärkeyttä, jota käyn läpi tässä tutkielmassa.

Vihreän siirtymän ja siitä johtuvan kasvavan mineraalien tarpeen vuoksi kaivostoiminta on nyt kasvussa. Kaivoksia tietysti myös suljetaan, ja suljetut kaivosalueet vaativat ennallistamistoimia, jotta alueelle ominainen luonto pääsisi palaamaan alueelle. Tähän on ratkaisuna fytoremediaatio eli ennallistaminen kasvittamisen avulla. Fytoremediaatio perustuu kasvien kykyyn sitoa raskasmetalleja ja muita haitallisia aineita maaperästä ilman, että siitä on kasveille haittaa.

Kasvuolosuhteet suljetuilla kaivosalueilla ovat haastavat maaperän alhaisen pH:n ja merkittävien raskasmetallipitoisuuksien takia, minkä vuoksi kasvien valinta on tehtävä huolella. Kasvien valinnassa on huomioitava myös se, että eri kasvilajit sitovat eri haitta-aineita. Myös sidottavien aineiden pitoisuuksissa eri lajien on välillä eroa. Fytoremediaatioon soveltuvia kasvilajeja on useita: niin ruohovartisia, sammalia kuin puuvartisiakin.

Fytoremediaatiolla voi olla alueen luonnon ennallistamisen lisäksi myös taloudellisia tavoitteita. Phytomining on fytoremediaation sovellus, jossa perinteisen kaivostoiminnan sijaan metalleja kerätään maaperästä kasvien avulla. Tämän jälkeen kasvibiomassa poltetaan, jolloin jäljelle jää metallipitoinen tuhka, joka voidaan hyödyntää teollisuuden tarpeisiin. Phytominingille ei ole vielä suomenkielistä vastinetta, minkä vuoksi käytän tässä tutkielmassa englanninkielistä termiä.

Fytoremediaatioon liittyvä tutkimus vaatii monipuolista tietämystä niin kasveista, maaperästä kuin viljelystäkin. Lisää tutkimusta kuitenkin vaaditaan, jotta suljettujen kaivosten ennallistaminen olisi tulevaisuudessa tehokkaampaa ja kannattavampaa.
Kokoelmat
  • Avoin saatavuus [43426]
oulurepo@oulu.fiOulun yliopiston kirjastoOuluCRISLaturiMuuntaja
SaavutettavuusselosteTietosuojailmoitusYlläpidon kirjautuminen
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
oulurepo@oulu.fiOulun yliopiston kirjastoOuluCRISLaturiMuuntaja
SaavutettavuusselosteTietosuojailmoitusYlläpidon kirjautuminen