"Beauty is terror. Whatever we call beautiful, we quiver before it." : James Phelanin komponenttiteoria näkökulmana Camillan henkilöhahmoon Donna Tarttin romaanissa The Secret History (1992)
Metso, Sointu (2024-12-05)
S. Metso
05.12.2024
© 2024 Sointu Metso. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412057071
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412057071
Tiivistelmä
Kirjallisuuden kandidaatintutkielmassani “’Beauty is terror. Whatever we call beautiful, we quiver before it.’ — James Phelanin komponenttiteoria näkökulmana Camillan henkilöhahmoon Donna Tarttin romaanissa The Secret History (1992)” tarkastelen sitä, millaisista rakenneosista Camillan hahmo koostuu ja millainen merkitys Camillalla on teoksen kokonaistematiikassa. Teoriaosuudessa esittelen lyhyesti, kuinka henkilöhahmoja on eri aikoina luokiteltu ja arvotettu, jonka jälkeen kuvaan joitakin tutkielmani viitekehyksenä toimivan retorisen narratologian käsitteitä. James Phelanin hahmokomponenttiteorian esittelyn jälkeen siirryn teoksen analyysiosioon.
Analyysiosiossa tarkastelen, kuinka teoksen kertojan kerronnassaan käyttämät retoriset keinot vaikuttavat Camillan hahmosta välittyvään kuvaan. Tämän jälkeen siirryn soveltamaan Phelanin komponenttiteoriaa, jonka mukaan henkilöhahmoista on eriytettävissä kolmenlaisia komponentteja: mimeettisiä, temaattisia ja synteettisiä. Tutkielmassani tarkastelen näiden komponenttien ilmentymistä Camillan henkilöhahmossa sekä Camillan hahmon merkitystä teoksen kokonaistematiikan kannalta. Koska Camillan hahmoon liittyviä synteettisiä komponentteja ei ole mahdollista täysin erottaa temaattisista komponenteista, käsittelen Camillan temaattis-synteettisiä komponentteja omassa, enimmäkseen antiikin mytologiaan vertautuvassa alaluvussaan.
Päätännössä totean Camillan olevan vahvasti temaattisten ja synteettisten komponenttien varaan rakentuva hahmo. Mimeettinen komponentti jää heikommaksi, minkä vuoksi hahmo ei ole kovin samaistuttava. Tämän vuoksi ensilukemalla Camilla saattaa jäädä etäiseksi ja vaikuttaa jopa hieman tarpeettomalta hahmolta. Tutkielmani kuitenkin osoittaa, että Camilla on teoksen merkittävin yksittäinen hahmo teoksen kokonaistematiikan ja eettisten jännitteiden rakentumisen kannalta. Ilman Camillan hahmoa teos jäisi tematiikaltaan varsin ohueksi.
Tutkielmani lopuksi pohdin näkökulmia mahdollisen jatkotutkimuksen kannalta: olisi kiehtovaa tehdä tutkimusta kohdeteoksesta esimerkiksi feministisen kirjallisuudentutkimuksen silmin.
Analyysiosiossa tarkastelen, kuinka teoksen kertojan kerronnassaan käyttämät retoriset keinot vaikuttavat Camillan hahmosta välittyvään kuvaan. Tämän jälkeen siirryn soveltamaan Phelanin komponenttiteoriaa, jonka mukaan henkilöhahmoista on eriytettävissä kolmenlaisia komponentteja: mimeettisiä, temaattisia ja synteettisiä. Tutkielmassani tarkastelen näiden komponenttien ilmentymistä Camillan henkilöhahmossa sekä Camillan hahmon merkitystä teoksen kokonaistematiikan kannalta. Koska Camillan hahmoon liittyviä synteettisiä komponentteja ei ole mahdollista täysin erottaa temaattisista komponenteista, käsittelen Camillan temaattis-synteettisiä komponentteja omassa, enimmäkseen antiikin mytologiaan vertautuvassa alaluvussaan.
Päätännössä totean Camillan olevan vahvasti temaattisten ja synteettisten komponenttien varaan rakentuva hahmo. Mimeettinen komponentti jää heikommaksi, minkä vuoksi hahmo ei ole kovin samaistuttava. Tämän vuoksi ensilukemalla Camilla saattaa jäädä etäiseksi ja vaikuttaa jopa hieman tarpeettomalta hahmolta. Tutkielmani kuitenkin osoittaa, että Camilla on teoksen merkittävin yksittäinen hahmo teoksen kokonaistematiikan ja eettisten jännitteiden rakentumisen kannalta. Ilman Camillan hahmoa teos jäisi tematiikaltaan varsin ohueksi.
Tutkielmani lopuksi pohdin näkökulmia mahdollisen jatkotutkimuksen kannalta: olisi kiehtovaa tehdä tutkimusta kohdeteoksesta esimerkiksi feministisen kirjallisuudentutkimuksen silmin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38865]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/