Kaupungin määritelmien käyttö aluekehityksessä : esimerkkinä Lahden kaupunki

Abstract

Tässä tutkielmassa käydään läpi kolme erilaista tapaa määritellä kaupunki, ja erottaa se maaseutumaisesta alueesta. Näitä ovat kaupungin neljä ulottuvuutta, kolme kaupunkikudosta ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet. Ulottuvuuksista ensimmäinen on rakennettu kaupunki, joka vastaa pääpiirteiltään suomalaista keskustaajamaa. Sitä kehittämällä on määritelty myös kolme muuta ulottuvuutta, kulutus-, työllisyys- ja työvoimakaupunki. Kaupunkikudokset taas määrittyvät sen mukaan, millaista liikkuminen niissä on. Kudoksia ovat jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki. Näiden perusteella on tuotettu yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, joissa kaikki Suomen keskustaajamat on jaettu vyöhykkeisiin sen mukaan, millaista niissä liikkuminen ja asuminen on.

Kaupunkia määritellään näissä niin fyysisen rakenteensa kuin myös toiminnallisuutensa perusteella. Tutkielmassa eri määritelmien sopivuutta aluekehityksen tueksi pohditaan, jotta saataisiin määritelmä, jolla voitaisiin löytää samanlaisia kaupunkeja, eli alueita, joita voitaisiin kehittää keskenään samalla tavalla. Tällöin suunnittelutyö olisi helpompaa, kun suunniteltujen kehitystoimenpiteiden toteutuneet tulokset voitaisiin nähdä toisella samanlaisella alueella.

Varsinkin rakenteellista kaupunkia kuvaavat määritelmät voidaan nähdä toimiviksi aluekehityksen kannalta, koska niiden määrittämä alue ei kasva liian laajaksi. Tällöin suunnittelu onnistuu helpommin, kun sen vaikutukset ovat paikallisempia. Rakenteellisen kaupungin suunnittelua ja toteutunutta kehitystä helpottaa myös yksinkertaiset paikkatietopohjaiset määritelmät, esimerkiksi tässäkin työssä esiteltävät yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Koska osa käytetyistä määritelmistä on kansainvälisiä, työssä tutkitaan niiden soveltuvuutta Suomen kaupunkien määrittelemiseen. Esiteltyjä määritelmiä käytetään soveltuvin osin Lahden kaupungin rajaamiseen. Tämän perusteella määritelmien käyttö onnistuu myös Suomen suurten kaupunkien määrittämiseen, kunhan käytössä on tarpeeksi kattavia aineistoja. Usein tarve on erilaisille paikkatietoaineistoille, jotta kaupungin alueellinen rajaaminen onnistuu.

Tutkielmassa käsitellään myös esimerkkitapauksia, joissa edellä mainittuja kaupungin määritelmiä on käytetty aluekehityksessä, tai niiden avulla on tutkittu toteutuneen kehityksen tuloksia. Näin havainnollistetaan sitä, miten määritelmiä voidaan käyttää apuna suunnittelutyötä tehtäessä.