English programme differences and teachers’ experiences of varying of the curriculum in a Finnish general upper secondary school : a case study

Abstract

This Master’s thesis is a case study which focuses on two English learning programmes in a Finnish general upper secondary school. The learning programmes follow the same national core curriculum provided by the Finnish National Agency for Education (EDUFI), but they offer the study school’s students a choice between teaching styles of the course. The aim of the thesis is to find out how these learning programmes differ and how the teachers teaching the courses experience the phenomenon of varying of the curriculum within the study school and their work life. The data for the study were collected between August 2023 and November 2023 when the courses (ENA1 and ELL1) examined within the study were in process at the study school. The data consists of written data such as the syllabi and teachers’ lesson plans, observations, and interviews from the two participating teachers and eight first-year students. The theoreticc framework consists of notions about attitudes towards education, the debate about the role of L1 within a foreign language classroom, and target language in L2 studies. For the method of analysis, thematic analysis is used to analyse all data sets.

The results of the study show both similarities and differences within the learning programmes of ELL and ENA. Both programmes follow the legal requirements of the national core curriculum; this can be seen within the topics the courses discuss. However, the differences relate to the teaching of the programmes and are present in the language use and the perceived level of difficulty of the varieties. Additionally, the data suggests that depending on the teacher of the ELL variety, the courses may differ within the program itself as the teachers’ views clash at times. Moreover, based on the views of the teachers, although the English programmes are meant to be interchangeable with one another, the ELL variety is viewed as the variety for students with a higher proficiency in English.

The findings relating to the teachers’ experiences suggest the teachers to share an understanding about the programmes, and the ELL variety has raised in popularity within the study school. According to the study school, local schools of the same level have begun discussions on starting the program in their selection. However, the ELL variety may prove to be difficult for new teachers of the program as the study school does not provide its teachers with a clear guideline about the courses but, instead, gives the teachers freedom to design the courses to their liking within the legal requirements of the national core curriculum. This is supported by the interviews of the teachers as both participants provide varying ideas about the design and workload of the courses.

Tämä pro gradu -tutkielma on tapaustutkimus kahdesta englannin kielen koulutusohjelmasta suomalaisessa lukiossa. Koulutusohjelmat seuraavat samaa Opetushallituksen tarjoamaa lukion opetussuunnitelman perusteita, mutta tarjoavat opiskelijoilleen vaihtoehdon valita englannin kurssien opetusmetodin. Tutkielman tavoite on selvittää, kuinka nämä koulutusohjelmat eroavat toisistaan ja kuinka opettajat kokevat tämän opetussuunnitelman varioinnin työssänsä kurssien opettajana. Tutkimuksen data kerättiin vuoden 2023 elo- ja marraskuun aikana, kun tutkimuksen keskiössä olevat englannin kurssit (ENA1 ja ELL1) olivat käynnissä. Tutkimuksen aineisto koostuu kirjallisesta datasta, kuten kurssi- ja tuntisuunnitelmista, tuntien havainnoinnista sekä kursseja opettavien kahden opettajan sekä kahdeksan kurssille osallistuneen 1. vuoden lukiolaisten haastatteluista. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu opiskelijoiden asenteista koulutusta kohtaan, keskustelusta äidinkielen roolista vieraan kielen tunneilla ja kohdekielen käsitteestä vieraan kielen opinnoissa. Tutkimuksessa analyysiin käytetään temaattista analyysia.

Tutkimuksen tulokset osoittavat sekä samankaltaisuuksia että eroavaisuuksia ENA:n ja ELL:n koulutusohjelmissa. Molemmat ohjelmat seuraavat lukion opetussuunnitelman lainalaisia vaatimuksia, mikä on nähtävissä muun muassa kurssien käsittelemissä aihepiireissä. Eroavaisuudet puolestaan liittyvät kurssien opetukseen ja ovat nähtävissä kurssien opetuskielessä sekä niiden vaatimustasossa. Aineisto antaa myös ymmärtää, että ELL-vaihtoehdon kurssit saattavat erota keskenään, koska opettajien näkemykset kursseista eroavat osittain. Lisäksi, vaikka kurssien varianttien on tarkoitus olla keskenään vaihdollisia, ELL-vaihtoehtoa pidetään tutkimuskoulussa englannin taitotasossa korkeammalla oleville opiskelijoille tarkoitettuna.

Opettajien kokemuksiin liittyvät löydökset antavat ymmärtää, että opettajilla on sama ymmärrys koulutusohjelmista ja ELL:n suosio on noussut tutkimuskoulussa. Tutkimuskoulun mukaan paikalliset lukiot ovat aloittaneet keskustelut lisätäkseen samankaltaisen ohjelman tarjontaansa. Tutkimus kuitenkin osoittaa ELL-vaihtoehdon olevan koulutusohjelmana uusille opettajille haastava. Tutkimuskoulu ei tarjoa opettajille selkeää viitekehystä siitä, millaisia kurssien tulisi olla. Opettajille tarjotaan vapaus suunnitella kurssit näköisikseen opetussuunnitelman perusteiden lainalaisten vaatimusten sisällä pysyen. Opettajahaastattelut tukevat tätä, koska molemmat osallistujat esittivät eroavia ideoita kurssien malleista ja työmäärästä.