Raja-aitojen merkitys rajaturvallisuudelle esimerkkinä Suomen ja Venäjän välinen esteaitaprojekti
Parikka, Alarik (2024-12-02)
A. Parikka
02.12.2024
© 2024 Alarik Parikka. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412027000
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202412027000
Tiivistelmä
Tällä hetkellä maailmalla on käynnissä useampia konflikteja ja globaali turvallisuustilanne on kiristynyt. Montevideon yleissopimuksen mukaan valtion tulee täyttää neljä kriteeriä: sillä on oltava määritelty alue, pysyvä väestö, hallinto, joka harjoittaa valvontaa, ja kyky harjoittaa kansainvälisiä suhteita (suvereniteetti) (Williams 2012). Rajavalvonta on yksi kansallisen suvereniteetin peruskäytäntö (Border Fences around the European Union 2022). Raja-aidat ovat yksi monista rajavalvonnan työkaluista ja tarkastelen niitä tässä tutkielmassa ihmismaantieteellisestä näkökulmasta.
Valtio on poliittinen ja hallinnollinen kokonaisuus, joka kattaa tietyn maantieteellisen alueen. Tällainen alue on rajattu valtioiden välisiin rajoihin. Itsenäisellä valtiolla on oma hallitus, lainsäädäntöelimet, ja se harjoittaa itsenäistä päätösvaltaa sisäisissä ja ulkoisissa asioissa. Valtioilla on rajat, jotka erottavat ne muista valtioista. Valtioilla on itsenäinen territorio, joka rajautuu ulkorajoihin ja toiseen valtioon. Rajat voivat olla maa- tai vesistörajoja.
Nykyisessä maailmantilanteessa monet maat ovat alkaneet aidata maarajojaan. Maarajojen aitaamisen kehitys on ollut voimissaan 1990 luvulta alkaen (Jones 2012). Jonesin mukaan 1990 luvulla puhuttiin rajattomasta maailmasta (Jones 2012). Syyskuun yhdennentoista terrori-iskujen jälkeen useat maat tiukensivat rajavalvontaa ja maahanmuuttopolitiikkaa. Raja-aitoja alettiin rakentamaan monissa valtioissa (Jones 2019). Syyskuun yhdennentoista iskuja seuraavana vuosikymmenenä rakennettiin 47 raja-aitaa ympäri maailmaa (Jones 2019). Aidoista oli tullut normaali vastaus epävarmuuteen (Jones 2019).
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin raja-aitojen merkitystä rajaturvallisuuteen käyttäen Suomen ja Venäjän rajalle rakennettavaa esteaitaa esimerkkitapauksena. Valitsin aiheen, koska rajat ovat ajankohtainen aihepiiri Suomen lähialueiden turvallisuustilanteen viimeaikaisten muutosten vuoksi. Olen myös kiinnostunut rajoista, koska keskustelu rajoista on yleensä melko polarisoitunutta (Rheindorf & Wodak 2018). Rajojen maantiede on yksi maantieteellisen tutkimuksen osa-alue.
Valtio on poliittinen ja hallinnollinen kokonaisuus, joka kattaa tietyn maantieteellisen alueen. Tällainen alue on rajattu valtioiden välisiin rajoihin. Itsenäisellä valtiolla on oma hallitus, lainsäädäntöelimet, ja se harjoittaa itsenäistä päätösvaltaa sisäisissä ja ulkoisissa asioissa. Valtioilla on rajat, jotka erottavat ne muista valtioista. Valtioilla on itsenäinen territorio, joka rajautuu ulkorajoihin ja toiseen valtioon. Rajat voivat olla maa- tai vesistörajoja.
Nykyisessä maailmantilanteessa monet maat ovat alkaneet aidata maarajojaan. Maarajojen aitaamisen kehitys on ollut voimissaan 1990 luvulta alkaen (Jones 2012). Jonesin mukaan 1990 luvulla puhuttiin rajattomasta maailmasta (Jones 2012). Syyskuun yhdennentoista terrori-iskujen jälkeen useat maat tiukensivat rajavalvontaa ja maahanmuuttopolitiikkaa. Raja-aitoja alettiin rakentamaan monissa valtioissa (Jones 2019). Syyskuun yhdennentoista iskuja seuraavana vuosikymmenenä rakennettiin 47 raja-aitaa ympäri maailmaa (Jones 2019). Aidoista oli tullut normaali vastaus epävarmuuteen (Jones 2019).
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin raja-aitojen merkitystä rajaturvallisuuteen käyttäen Suomen ja Venäjän rajalle rakennettavaa esteaitaa esimerkkitapauksena. Valitsin aiheen, koska rajat ovat ajankohtainen aihepiiri Suomen lähialueiden turvallisuustilanteen viimeaikaisten muutosten vuoksi. Olen myös kiinnostunut rajoista, koska keskustelu rajoista on yleensä melko polarisoitunutta (Rheindorf & Wodak 2018). Rajojen maantiede on yksi maantieteellisen tutkimuksen osa-alue.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38824]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/