Pandemiakestävä kaupunkisuunnittelu osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta : RECIPE Policy Brief
Rönkkö, Emilia; Eklund, Daniela; Enwald, Heidi; Fritze, Hannu; Hakosalo, Heini; Hentilä, Helka-Liisa; Hugg, Timo; Hyrkäs-Palmu, Henna; Ikäheimo, Tiina; Juuti, Eevi; Kangas, Katja; Korpelainen, Pekka; Korpelainen, Raija; Kuhanen, Jan; Kärmeniemi, Mikko; Lammi, Anelma; Lankila, Tiina; Luusua, Aale; Markkanen, Piia; Multas, Anna-Maija; Peltoniemi, Krista; Pennanen, Taina; Puhakka, Soile; Pyykkönen, Linda; Sailo, Annukka; Seppänen, Marjo; Suorsa, Anna; Vasankari, Tuula; Velmala, Sannakajsa (2024-11-25)
Oulun yliopisto
25.11.2024
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
© University of Oulu, 2024. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. © Oulun yliopisto, 2024. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
© University of Oulu, 2024. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. © Oulun yliopisto, 2024. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202411256888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202411256888
Tiivistelmä
Johdanto
Tämän politiikkasuosituksen keskiössä on pandemiakestävä kaupunkisuunnittelu sekä siihen kytkeytyvä vaikuttavuuden viitekehys. Suositukset on suunnattu erityisesti julkishallinnon päätöksentekijöille sekä kaupunkisuunnittelussa toimiville asiantuntijoille. Ne pohjautuvat Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston vuosina 2021-2024 rahoittaman RECIPE-tutkimushankkeen (Vastustuskykyinen kaupunki: kaupunkisuunnittelu pandemioiden ennaltaehkäisyn välineenä, päätösnumero 345220) tuloksiin sekä tutkimuskonsortion jäsenten aiempaan työhön.
Maailman terveysjärjestön mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä tasa-arvo ovat keskeisiä kaupunkikehityksen tavoitteita (WHO 2016, 2022). Nykyisessä länsimaisessa kaupunkisuunnittelussa tartuntataudit ovat jääneet elämäntapasairauksien ennaltaehkäisyn varjoon, mutta koronapandemia oli vakava muistutus tartuntatautien esiintymisriskin kasvamisesta väestönkasvun ja ympäristömuutosten myötä. Pandemiat, ilmastonmuutos ja lajikato muodostavat monimutkaisen ongelmakokonaisuuden, jonka ratkaiseminen edellyttää ihmiskeskeisyyden ylittävää ja planetaariseen terveyteen tähtäävää kaupunkisuunnittelua. Tämä tarkoittaa ekososiaalisen kestävyyden sekä planetaarisen hyvinvoinnin viitekehyksen omaksumista, jossa myös ihmisen kanssa saman elinympäristön jakavilla eliöillä on yhtäläinen oikeus hyvinvointiin. (WHO 2020; Giles-Corti ym. 2021; Whitmee ym. 2015; Luusua ym. 2017). Tässä esitetty pandemiakestävän kaupunkisuunnittelun määritelmä tukeutuu yhteisen terveyden (One Health) käsitteeseen, joka korostaa ihmisten terveyden kytköstä muiden lajien ja yhteisen ympäristömme terveyteen (Adisasmito ym. 2022). Yhteisen kaupunkiterveyden malli korostaa erityisesti kaupunkien vastuuta pandemioiden ennaltaehkäisyssä ja vaikutusten hallinnassa (de Leeuw 2021; Ramirez-Rubio ym. 2019). Elinympäristön muutoksiin tähtäävien toimenpidekokonaisuuksien yhteisvaikutusten ymmärtäminen on olennaisempaa kuin yksittäisten ulottuvuuksien tarkastelu. Samaan aikaan tarvitsemme syväluotaavaa erityisosaamista monilta eri tutkimuksen aloilla pandemiakestävän kaupunkisuunnittelun tueksi. Jatkokehitystyötä on suunnattava eritoten monialaisen suunnittelun toimintamallien ja yhteisen terveyden vaikutusten arvioinnin työkalujen kehittämiseen. (Rüegg ym. 2018).
Tässä politiikkasuosituksessa on kuvattu kaupunkisuunnittelun vaikuttavuuden ketjua strategiselta politiikkatasolta fyysisen elinympäristön muutoksiin, yksilön terveyskäyttäytymiseen sekä viime kädessä sairauksien hoitoon. RECIPE-hankkeen politiikkasuositukset korostavat kaupunkisuunnittelun asemoimista osaksi laaja-alaista terveyden edistämisen toimintakokonaisuutta ja vaikuttavuuden viitekehystä, joka ottaa huomioon sekä yksilön valinnat että ympäristön, jossa hän elää. Pääviesti on, että yhteisen kaupunkiterveyden toimenpiteiden (interventioiden) tulee koordinoidusti tuottaa systeemisiä vipuvaikutuksia, jotka parantavat kaupunkien varautumista ja muutoskestävyyttä monikriisien aikakaudella.
Tämän politiikkasuosituksen keskiössä on pandemiakestävä kaupunkisuunnittelu sekä siihen kytkeytyvä vaikuttavuuden viitekehys. Suositukset on suunnattu erityisesti julkishallinnon päätöksentekijöille sekä kaupunkisuunnittelussa toimiville asiantuntijoille. Ne pohjautuvat Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston vuosina 2021-2024 rahoittaman RECIPE-tutkimushankkeen (Vastustuskykyinen kaupunki: kaupunkisuunnittelu pandemioiden ennaltaehkäisyn välineenä, päätösnumero 345220) tuloksiin sekä tutkimuskonsortion jäsenten aiempaan työhön.
Maailman terveysjärjestön mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä tasa-arvo ovat keskeisiä kaupunkikehityksen tavoitteita (WHO 2016, 2022). Nykyisessä länsimaisessa kaupunkisuunnittelussa tartuntataudit ovat jääneet elämäntapasairauksien ennaltaehkäisyn varjoon, mutta koronapandemia oli vakava muistutus tartuntatautien esiintymisriskin kasvamisesta väestönkasvun ja ympäristömuutosten myötä. Pandemiat, ilmastonmuutos ja lajikato muodostavat monimutkaisen ongelmakokonaisuuden, jonka ratkaiseminen edellyttää ihmiskeskeisyyden ylittävää ja planetaariseen terveyteen tähtäävää kaupunkisuunnittelua. Tämä tarkoittaa ekososiaalisen kestävyyden sekä planetaarisen hyvinvoinnin viitekehyksen omaksumista, jossa myös ihmisen kanssa saman elinympäristön jakavilla eliöillä on yhtäläinen oikeus hyvinvointiin. (WHO 2020; Giles-Corti ym. 2021; Whitmee ym. 2015; Luusua ym. 2017). Tässä esitetty pandemiakestävän kaupunkisuunnittelun määritelmä tukeutuu yhteisen terveyden (One Health) käsitteeseen, joka korostaa ihmisten terveyden kytköstä muiden lajien ja yhteisen ympäristömme terveyteen (Adisasmito ym. 2022). Yhteisen kaupunkiterveyden malli korostaa erityisesti kaupunkien vastuuta pandemioiden ennaltaehkäisyssä ja vaikutusten hallinnassa (de Leeuw 2021; Ramirez-Rubio ym. 2019). Elinympäristön muutoksiin tähtäävien toimenpidekokonaisuuksien yhteisvaikutusten ymmärtäminen on olennaisempaa kuin yksittäisten ulottuvuuksien tarkastelu. Samaan aikaan tarvitsemme syväluotaavaa erityisosaamista monilta eri tutkimuksen aloilla pandemiakestävän kaupunkisuunnittelun tueksi. Jatkokehitystyötä on suunnattava eritoten monialaisen suunnittelun toimintamallien ja yhteisen terveyden vaikutusten arvioinnin työkalujen kehittämiseen. (Rüegg ym. 2018).
Tässä politiikkasuosituksessa on kuvattu kaupunkisuunnittelun vaikuttavuuden ketjua strategiselta politiikkatasolta fyysisen elinympäristön muutoksiin, yksilön terveyskäyttäytymiseen sekä viime kädessä sairauksien hoitoon. RECIPE-hankkeen politiikkasuositukset korostavat kaupunkisuunnittelun asemoimista osaksi laaja-alaista terveyden edistämisen toimintakokonaisuutta ja vaikuttavuuden viitekehystä, joka ottaa huomioon sekä yksilön valinnat että ympäristön, jossa hän elää. Pääviesti on, että yhteisen kaupunkiterveyden toimenpiteiden (interventioiden) tulee koordinoidusti tuottaa systeemisiä vipuvaikutuksia, jotka parantavat kaupunkien varautumista ja muutoskestävyyttä monikriisien aikakaudella.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]