Otsonin käyttö CIP-prosessissa meijeriteollisuudessa
Laitila, Matias (2024-11-20)
Laitila, Matias
M. Laitila
20.11.2024
© 2024 Matias Laitila. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202411206839
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202411206839
Tiivistelmä
Meijeriteollisuudessa käytettävä kiertopesu (Clean In Place, CIP) eli laitteiston sisäinen puhdistusjärjestelmä on tärkeä osa meijerilaitteistoa maitotuotteiden puhtauden kannalta. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, miksi meijerilaitteiston likaantuminen on haitallista, miten se tapahtuu ja miten laitteisto saataisiin puhtaaksi vähemmällä vaivalla ja resursseilla. Tärkeimpänä osana tutkielmaa tarkasteltiin otsonia vaihtoehtoisena puhdistusaineena, sen ominaisuuksia ja puhdistusmekanismia. Pyrittiin selvittämään, minkälaisia puhdistustuloksia otsonia käytettäessä on saatu aikaiseksi kokeellisissa olosuhteissa ja sitä, olisiko otsonipohjainen puhdistus parempi nykyisen menetelmän korvaajana tai täydentäjänä. Otsonia tutkittiin puhdistusaineena suurimmaksi osaksi veteen sekoitettuna.
Havaittiin, että otsonipohjaisen puhdistusmenetelmän hyödyntäminen voi olla tehokkaampaa, halvempaa ja ympäristöystävällisempää verrattuna tilanteeseen, jossa käytetään vain nykyistä menetelmää. Otsonipohjaisella puhdistuksella voitaisiin saada poistettua ainakin osa välihuuhteluista ja korvata lopun desinfiointivaihe. Otsonivettä käytettäessä säästyy energiaa lämmityksen pienemmän tarpeen vuoksi, rahaa kemikaalien, varastoinnin ja kuljettamisen tarpeettomuuden tai pienemmän tarpeen vuoksi, sekä aikaa paremman puhdistustehokkuuden vuoksi. Otsonia ei tarvitse erikseen puhdistaa laitteistosta tai jätevedestä, eikä se jätä kemikaalijäämiä. Otsonivesi on tehokas desinfioimaan sekä hajottamaan ja irrottamaan epäpuhtauksia. Sen ei tarvitse olla ainoa puhdistukseen käytettävä aine, vaan se voi toimia hyvin esimerkiksi emäspuhdistuksen kanssa, joka on hyvä puhdistamaan rasva- ja proteiinijäämiä.
Otsonin käytön haasteiksi havaittiin sen aiheuttama korroosio metalleissa, kuten ruostumattomassa teräksessä, jota laitteistoissa käytetään paljon. Korroosio oli vähäistä, mutta sitä ei voida täysin unohtaa, vaikka puhdistusaineina käytettävät hapotkin aiheuttavat korroosiota. Otsonin toinen haaste on se, että sen lisääminen osaksi jo olemassa olevaa puhdistusjärjestelmää vaatii työtä ja rahaa, vaikkei otsonointilaitteen toiminta veden otsonointitarkoituksessa ole monimutkaista. Otsoni ei pysty puhdistamaan kaikkia meijerilaitteistossa esiintyviä mikrobeja yhtä hyvin. Otsoniveden sopivasta otsonikonsentraatiosta, puhdistusajasta ja sen aiheuttamasta korroosiosta täytyy tehdä lisätutkimuksia, etenkin oikeissa olosuhteissa. Tietoa otsoniveden käytännön toiminnasta meijeriteollisuudessa on olemassa, mutta järjestelmällistä tietoa on vähän.
Havaittiin, että otsonipohjaisen puhdistusmenetelmän hyödyntäminen voi olla tehokkaampaa, halvempaa ja ympäristöystävällisempää verrattuna tilanteeseen, jossa käytetään vain nykyistä menetelmää. Otsonipohjaisella puhdistuksella voitaisiin saada poistettua ainakin osa välihuuhteluista ja korvata lopun desinfiointivaihe. Otsonivettä käytettäessä säästyy energiaa lämmityksen pienemmän tarpeen vuoksi, rahaa kemikaalien, varastoinnin ja kuljettamisen tarpeettomuuden tai pienemmän tarpeen vuoksi, sekä aikaa paremman puhdistustehokkuuden vuoksi. Otsonia ei tarvitse erikseen puhdistaa laitteistosta tai jätevedestä, eikä se jätä kemikaalijäämiä. Otsonivesi on tehokas desinfioimaan sekä hajottamaan ja irrottamaan epäpuhtauksia. Sen ei tarvitse olla ainoa puhdistukseen käytettävä aine, vaan se voi toimia hyvin esimerkiksi emäspuhdistuksen kanssa, joka on hyvä puhdistamaan rasva- ja proteiinijäämiä.
Otsonin käytön haasteiksi havaittiin sen aiheuttama korroosio metalleissa, kuten ruostumattomassa teräksessä, jota laitteistoissa käytetään paljon. Korroosio oli vähäistä, mutta sitä ei voida täysin unohtaa, vaikka puhdistusaineina käytettävät hapotkin aiheuttavat korroosiota. Otsonin toinen haaste on se, että sen lisääminen osaksi jo olemassa olevaa puhdistusjärjestelmää vaatii työtä ja rahaa, vaikkei otsonointilaitteen toiminta veden otsonointitarkoituksessa ole monimutkaista. Otsoni ei pysty puhdistamaan kaikkia meijerilaitteistossa esiintyviä mikrobeja yhtä hyvin. Otsoniveden sopivasta otsonikonsentraatiosta, puhdistusajasta ja sen aiheuttamasta korroosiosta täytyy tehdä lisätutkimuksia, etenkin oikeissa olosuhteissa. Tietoa otsoniveden käytännön toiminnasta meijeriteollisuudessa on olemassa, mutta järjestelmällistä tietoa on vähän.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [42971]

