”Venäjä on mahdollisuus” : Venäjä-uutisointi Suomen Kuvalehden ja Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa 1992–2022

Abstract

Tutkimukseni käsittelee Suomen Kuvalehden ja Helsingin Sanomien Venäjä-aiheisia pääkirjoituksia vuosien 1992–2022 välillä. Aineiston laajuuden takia tarkastelin vain kunkin vuoden tammikuun pääkirjoituksia. Tutkimus sijoittuu poliittisen aatehistorian ja mediahistorian kenttiin, ja sen metodologiana toimivat lähiluku ja sisällönanalyysi. Tarkastelin, miten pääkirjoituksissa kuvattiin Venäjää, sen ulkopolitiikkaa ja yhteiskunnallista tilannetta, millaista kuvaa Venäjän demokraattisesta kehityksestä luotiin ja kuinka lehtien Venäjä-kuvat erosivat toisistaan Neuvostoliiton hajoamisen ja Ukrainan hyökkäyssodan alkamisen välillä. Pääkirjoitukset kuvastavat Suomen Kuvalehden ja Helsingin Sanomien yleislinjaa. Venäjä-kuvan ilmenemistä suomalaisissa medioissa on tutkittu jonkin verran, mutta Suomen Kuvalehden osalta tutkimus tuotti uutta tutkimustietoa.

1990-luvulla Venäjästä kirjoitettiin sekä Suomen Kuvalehden että Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa talous- ja demokratiapainotteisesti. Venäjän demokratisoitumiseen ja länsimaisen mallin mukaiseen markkinatalouden kehittymiseen uskottiin, mutta toisaalta suhtauduttiin myös skeptisesti. Venäjän talouskriisistä oltiin huolissaan, ja sen nähtiin vaikuttavan myös Suomeen. Vladimir Putinin noustua valtaan toiveet demokratian kehityksestä länsimaiseen suuntaan alkoivat 2000-luvun kuluessa vähentyä, sillä Venäjän ulkopoliittiset toimet osoittivat maan kehityssuunnan kulkevan ihmisoikeuksia polkevan suurvallan suuntaan. 2010-luvulla erityisesti Krimin valtaus herätti huomiota, mutta kritiikki Venäjää kohtaan nousi esille voimakkaimmin vasta sen hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022. Määrällisesti Venäjä oli pääkirjoitusten aiheena usein ja siitä käytiin jatkuvaa keskustelua. Tämä ilmeni erityisesti silloin, kun sen ulkopolitiikassa tapahtui jotain merkittävää. Myös talouden ja turvallisuuspolitiikan roolit korostuivat. Pääkirjoitusten Venäjä-kuva muuttui tarkastellun kolmen vuosikymmenen aikana, ja muutoksiin vaikuttivat Venäjän ulkopolitiikan tärkeät tapahtumat, kuten presidentin vaihtuminen, sodat ja konfliktit.

Suomen Kuvalehden ja Helsingin Sanomien pääkirjoitusten välillä ei ilmennyt suuria eroja Venäjä-uutisoinnissa tai Venäjä-kuvassa, ja niistä löytyi paljon yhtäläisyyksiä. Venäjää ei pidetty demokraattisena oikeusvaltiona, mutta sen nähtiin usein olevan Suomelle hyödyllinen yhteistyökumppani etenkin talouden kannalta. Venäjään suhtauduttiin osin ristiriitaisesti, mikä ilmensi vallinnutta epävarmuuden ilmapiiriä sen kehityksen ja tulevaisuuden suhteen. Sen asema merkittävänä suurvaltana näkyi pääkirjoituksissa määrällisesti ja sisällöllisesti, ja myös Suomen ja Venäjän suhde nähtiin monitahoisena.