Energiaparannusten pitkäaikaisvaikutukset asuinkerrostalojen sisäilmastoon
Sorsa, Elmeri (2024-11-19)
Sorsa, Elmeri
E. Sorsa
19.11.2024
© 2024 Elmeri Sorsa. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202411196813
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202411196813
Tiivistelmä
Ilmastolainsäädäntö ohjaa rakentamaan ja korjaamaan rakennuksia energiatehokkaimmiksi, sillä rakennukset käyttävät 40 prosenttia koko energiatarpeesta. Aikaisemmin, kuten 1970-luvun energiakriisien aikaan, energiansäästön nimissä on tehty toimenpiteitä, joilla paikoin heikennettiin rakennusten sisäolosuhteita. Nykyisin ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa sisätiloissa - jopa yli 90 prosenttia ajasta. Sisäilmaan liittyvä oireilu on Suomessa yleistä, vaikka tutkimusten perusteella Suomessa rakennukset ovat paremmassa kunnossa kuin Euroopassa keskimäärin.
Tässä työssä pyrittiin selvittämään, mitä vaikutuksia toteutetuilla energiaparannuksilla on asuinkerrostalojen sisäilmastoon pitkällä, noin 5–10 vuoden, aikavälillä. Tutkimuksen kohteena oli yhteensä 13 1960–1980-luvuilla rakennettuja asuinkerrostaloja, joihin oli aikaisemmin toteutettu energiaparannuksia, kuten ikkunoiden vaihtoja, IV- ja lämmitysjärjestelmän korjauksia ja/ tai muutoksia sekä lisälämmöneristämistä. Kyseisiin asuinrakennuksiin oli aikaisemmin tehty vastaavat tutkimukset ennen energiaparannuksia ja noin vuosi energiaparannusten jälkeen vuosina 2010–2015.
Tutkimus sisälsi kenttätutkimukset, tulosten keräämisen ja analysoinnin. Tutkimukset toteutettiin lämmityskaudella, keväällä 2022. Asunnoista tutkittiin ilmanvaihto, sisälämpötila, sisäilman suhteellinen kosteus, sisäilman radonpitoisuus, pienhiukkaset, mikrobit pölylaskeumasta sekä sisäilman hiilidioksidipitoisuus. Lisäksi asukkailla oli mahdollisuus osallistua vapaahehtoiseen asumisterveyskyselyyn.
Tutkimuksen perusteella asuntojen sisäolosuhteet olivat pysyneet lähes ennallaan. Keskeisenä havaintona voidaan pitää korkeina pysyneitä sisäilman lämpötiloja, jotka olivat keskimäärin 22,5 astetta, kun suositeltu sisälämpötila on lämmityskaudella 21 astetta. Lämpötilan laskeminen pelkästään lämpötilan säädöllä on kustannustehokasta ja samalla pystytään vaikuttamaan asumisviihtyvyyteen, joka tämän tutkimuksen perusteella oli laskenut aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna.
Tutkimus antoi tietoa asuinkerrostalojen energiaparannusten pitkäaikaisvaikutuksista sisäilmastoon. Tutkitut kohteet edustivat tyypillisiä suomalaisia asuinkerrostaloja, joihin kohdistuu jatkossakin enenemissä määrin korjauspainetta energiatehokkuuden osalta. Tutkimuksen tuloksia pystytään hyödyntämään jatkotutkimuksissa sekä tarkasteltaessa rakennusten energiasäästöpotentiaalia sisäilmastoa unohtamatta.
Tässä työssä pyrittiin selvittämään, mitä vaikutuksia toteutetuilla energiaparannuksilla on asuinkerrostalojen sisäilmastoon pitkällä, noin 5–10 vuoden, aikavälillä. Tutkimuksen kohteena oli yhteensä 13 1960–1980-luvuilla rakennettuja asuinkerrostaloja, joihin oli aikaisemmin toteutettu energiaparannuksia, kuten ikkunoiden vaihtoja, IV- ja lämmitysjärjestelmän korjauksia ja/ tai muutoksia sekä lisälämmöneristämistä. Kyseisiin asuinrakennuksiin oli aikaisemmin tehty vastaavat tutkimukset ennen energiaparannuksia ja noin vuosi energiaparannusten jälkeen vuosina 2010–2015.
Tutkimus sisälsi kenttätutkimukset, tulosten keräämisen ja analysoinnin. Tutkimukset toteutettiin lämmityskaudella, keväällä 2022. Asunnoista tutkittiin ilmanvaihto, sisälämpötila, sisäilman suhteellinen kosteus, sisäilman radonpitoisuus, pienhiukkaset, mikrobit pölylaskeumasta sekä sisäilman hiilidioksidipitoisuus. Lisäksi asukkailla oli mahdollisuus osallistua vapaahehtoiseen asumisterveyskyselyyn.
Tutkimuksen perusteella asuntojen sisäolosuhteet olivat pysyneet lähes ennallaan. Keskeisenä havaintona voidaan pitää korkeina pysyneitä sisäilman lämpötiloja, jotka olivat keskimäärin 22,5 astetta, kun suositeltu sisälämpötila on lämmityskaudella 21 astetta. Lämpötilan laskeminen pelkästään lämpötilan säädöllä on kustannustehokasta ja samalla pystytään vaikuttamaan asumisviihtyvyyteen, joka tämän tutkimuksen perusteella oli laskenut aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna.
Tutkimus antoi tietoa asuinkerrostalojen energiaparannusten pitkäaikaisvaikutuksista sisäilmastoon. Tutkitut kohteet edustivat tyypillisiä suomalaisia asuinkerrostaloja, joihin kohdistuu jatkossakin enenemissä määrin korjauspainetta energiatehokkuuden osalta. Tutkimuksen tuloksia pystytään hyödyntämään jatkotutkimuksissa sekä tarkasteltaessa rakennusten energiasäästöpotentiaalia sisäilmastoa unohtamatta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [43406]

