Analyysi Suontaan haudan arkeologisesta uutisoinnista Suomessa ja kansainvälisesti

Abstract

Tutkielman tarkoitus on analysoida Ulla Moilasen Suontaan haudan uudelleentutkimuksen saamaa runsasta uutisointia Suomessa ja kansainvälisesti. Tavoitteena on selvittää, miten Moilasen tutkimusta on uutisoitu ja miksi se sai niin runsasta huomiota. Tämän pohjalta tutkielman tavoitteena on löytää uusia työkaluja ja tapoja, joilla arkeologit voisivat viestiä tutkimuksistaan suuremmalle yleisölle.

Aineistona tutkielmassa toimii yhteensä 40 uutista perinteisestä mediasta sekä harrastemediasta, mitkä käsittelevät Moilasen tutkimusta ja sen tuloksia. Lisäksi käytin uutisten yhteydessä olevia kommentteja, joita aineistoon sisältyy yhteensä noin 750. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa toimii uutisten analysointi ja vertaaminen, ja kommentteja tarkastellaan yleisellä tasolla erilaisia teemoja etsien. Lisäksi uutisointia verrataan Euroopan komission suorittamassa tutkimuksessa esiin nousseisiin kuuteen tieteen uutisointikriteeriin arvioiden, kuinka moni niistä toteutuu Moilasen tutkimuksessa.

Uutisoinnissa tutkimuksen tiivistämisen yhteydessä on havaittavissa jo eroja siinä mitä eri asioita eri uutiset painottivat. Vaihtelevuutta esiintyy uutisoinnissa myös Suontaan haudan taustoittamisessa esimerkiksi aiempien tulkintojen esittelyssä. Kommenteissa on havaittavissa paljon enemmän kriittisyyttä tutkimusta kohtaan kuin uutisoinnissa on nähtävissä. Kuitenkin kommenteissa esiintyy myös toivetta siitä, että tutkimuksia uutisoitaisiin enemmänkin. Tämä näyttää sen, että ihmisillä on kiinnostusta tietää uusista tutkimuksista, vaikka vastaanotto voi vaikuttaa kriittiseltä ja negatiiviselta.

Moilasen tutkimuksen saamaan runsaaseen uutisointiin löydettiin syitä niin tutkimuksen ajankohtaisuudesta muunsukupuolisuutta käsitellessä kuin tutkimuksen julkaisun ajoituksesta koronan ja kesälomien keskellä. Lisäksi Moilasen tutkimus täyttää kaikki kuusi Euroopan komission määrittämää uutisointikriteeriä mikä osaltaan vaikuttaa sen runsaaseen uutisointiin.

Tutkielman tavoitteena oli selvittää mitä tutkijat voisivat oppia Moilasen tutkimuksen uutisoinnista ja miten he voisivat edistää omista tutkimuksistaan viestimistä sekä uutisointia. Euroopan komission uutisoinnin kriteerit nousivat tutkielmassa hyväksi ohjenuoraksi tutkijoille, kun he ovat puhumassa omasta tutkimuksestaan laajemmalle yleisölle. Myös tutkijoiden aktiivinen tiedotus omasta tutkimuksesta nousi yhdeksi tavaksi, jolla he voivat edistää tutkimuksiensa pääsyä uutisiin. Kuitenkin on tärkeä huomioida, että uutisointiin liittyy aina erilaisia tekijöitä, joita tutkija ei voi kontrolloida kuten eri julkaisujen ja toimittajien mielipiteet siitä mikä on uutisoinnin arvoista.