Muotoilun muuntuvat ammattikuvat : seurantatutkimus tekstiilialan AMK-tutkinnon suorittaneiden urapoluista ja ammatillisen toimijuuden toteutumisesta
Nevala, Eija (2024-11-18)
Nevala, Eija
E. Nevala
18.11.2024
© 2024 Eija Nevala. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202411186785
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202411186785
Tiivistelmä
Muotoilun muuntuvat ammattikuvat -seurantatutkimuksessa tarkastellaan tekstiilialan ammattikorkeakoulutuksen perustalle rakentuvia urapolkuja ja ammatillisen toimijuuden tekijöitä 2000-luvun taitteessa valmistuneiden tekstiilialan AMK-artenomien urapolkujen näkökulmasta. Tutkimuksen lähtökohtana on vuonna 1996 alan opiskelijoille kulttuuriantropologian proseminaarityönä toteutettu kysely. Seurantatutkimuksen aineisto on koottu vuonna 2023 toteutetun puolistrukturoidun verkkokyselyn ja kahdeksan teemahaastattelun avulla. Yhteensä aineisto käsittää 22 urapolkukuvausta. Toteutuneita urapolkuja tarkastellaan viiden uratyypin sekä urapolun rakentumiseen vaikuttaneiden, toimijuutta tuottavien ja muokkaavien tekijöiden näkökulmasta.
Tekstiilialan ammattikorkeakoulutus on tähän tutkimukseen osallistuneille informanteille tuottanut urapolkuja etenkin koulutuksen, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluiden sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialoille. Toteutuneet urapolut ovat olleet pääosin yhtenäisiä ja vastanneet verrattain hyvin opintojen aikana koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Koulutuksen aikana rakentunut ja työelämässä tarvittu osaaminen on informanttien kuvauksissa kietoutunut kokonaisvaltaisen, erilaiset näkökulmat huomioon ottavan ja asiakaslähtöisen orientaation ympärille. Yhdessä tekstiilimateriaaleihin ja menetelmiin liittyvän osaamisen kanssa ne muodostavat tekstiilialan asiantuntijuuden ytimen.
Tutkimusaineistossani keskeinen ammatillista toimijuutta vahvistava tekijä on koulutusta kohtaan koettu tyytyväisyys, joka rakentuu opintoja edeltävän osaamisen, positiivisten oppimiskokemusten ja työuran nopean käynnistymisen perustalle. Työelämässä toimimisen näkökulmasta tyytyväisyys nivoutuu kokemukseen koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta ja toisaalta käsitykseen hankitun osaamisen laaja-alaisesta sovellettavuudesta. Toimijuutta muokkaavana, sukupuoleen liittyvänä ja työuran käynnistymisvaiheeseen vaikuttavana koordinaattina nousi aineistossa selkeimmin esiin perheen perustaminen. Tutkittavani ovat suorittaneet tekstiilialan tutkintonsa ajankohtana, jolloin sekä koulutus, toimiala että työelämä olivat muutosvaiheessa. Näiden meta- ja makrotason muutosten vaikutukset urapolkujen rakenteeseen ovat vaikeammin tulkittavissa, mutta näkemykseni mukaan niiden synnyttämä epävarmuuden ilmapiiri näyttää vaikuttaneen etenkin suunnittelualoille orientoituneiden informanttien kokemuksiin.
2000-luvun taitteessa kiihtynyt digitalisaatio ja työelämän murros ovat vaikuttaneet muotoilualan koulutukseen, jossa tänä päivänä korostuvat visuaaliseen viestintään sekä tilojen ja palveluiden muotoiluun liittyvä osaaminen. Tekstiilialan osalta muutokset näkyvät 2010-luvun puolivälissä tapahtuneena tekstiilialan ammattikorkeakoulutuksen radikaalina vähenemisenä. Alan koulutuksen alasajo näkyy alueellisena epätasa-arvona, heikentyneinä jatkokoulutusmahdollisuuksina, tekstiilialan osaamisen kaventumisena ja etenkin vapaan sivistystyön parissa havaittuna pätevän opetushenkilöstön puutteena. Tutkimukseni nostaa esiin toimialoja ja tehtäväkenttiä, joilla tekstiilialan asiantuntijuutta hyödynnetään ja jotka tulevissa muotoilualaa koskevissa koulutuspäätöksissä tulisi ottaa huomioon. Longitudinal research Transforming careers in design examines the career paths and professional agency of the polytechnic textile design graduates at the turn of the 2000s. The research is based on a survey of textile design students conducted in 1996. The data for the follow-up study was collected through a semi-structured online survey and eight thematic interviews in 2023. In total, 22 career trajectories were collected. The career paths were analysed from the perspective of career types, paying attention to the factors that have influenced and shaped the construction of the career path.
For the informants who participated in this study, a polytechnic education in textiles has provided career paths especially in education, cultural and welfare services, and wholesale and retail trade. The career paths have been mainly coherent and have corresponded relatively well to the objectives set for the education. The expertise built up during the education and needed in working life is based on a holistic and customer-centric orientation. Together with the knowledge of textile materials and methods, these form the core of expertise in the textile sector.
In my research data, pre-study skills, positive learning experiences and a quick start to a career enhance the satisfaction with acquired education and strengthen the professional agency. In terms of working life, satisfaction is linked to the experience of the correspondence between education and working life and, on the other hand, to the perception of the broad applicability of the skills acquired. Starting the family was the most evident, gender-related factor shaping the agency and the start of a career. The informants of this research graduated in textiles at a time when education, the textile sector and working life in general were in change. It is more difficult to interpret how these meta- and macro-level changes effected the structures of career paths, but it seems the uncertainty they created have had an impact on the experiences of the informants, particularly those with artistic orientation.
The acceleration of digitalisation and the transformation of working life at the turn of the 21st century has influenced also on design education, which today emphasises skills in visual communication and the design of spaces and services. In the textile sector, these changes entailed the radical reduction in textile education in the mid-2010s. The decline in education is reflected in regional inequalities and in reduced opportunities for educational paths, narrowing of textile industry competences and as shortage of qualified teaching personnel. This research highlights sectors and fields of activity where textile expertise is being utilized and which should be taken into account in future education decisions in the design sector.
Tekstiilialan ammattikorkeakoulutus on tähän tutkimukseen osallistuneille informanteille tuottanut urapolkuja etenkin koulutuksen, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluiden sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialoille. Toteutuneet urapolut ovat olleet pääosin yhtenäisiä ja vastanneet verrattain hyvin opintojen aikana koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Koulutuksen aikana rakentunut ja työelämässä tarvittu osaaminen on informanttien kuvauksissa kietoutunut kokonaisvaltaisen, erilaiset näkökulmat huomioon ottavan ja asiakaslähtöisen orientaation ympärille. Yhdessä tekstiilimateriaaleihin ja menetelmiin liittyvän osaamisen kanssa ne muodostavat tekstiilialan asiantuntijuuden ytimen.
Tutkimusaineistossani keskeinen ammatillista toimijuutta vahvistava tekijä on koulutusta kohtaan koettu tyytyväisyys, joka rakentuu opintoja edeltävän osaamisen, positiivisten oppimiskokemusten ja työuran nopean käynnistymisen perustalle. Työelämässä toimimisen näkökulmasta tyytyväisyys nivoutuu kokemukseen koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta ja toisaalta käsitykseen hankitun osaamisen laaja-alaisesta sovellettavuudesta. Toimijuutta muokkaavana, sukupuoleen liittyvänä ja työuran käynnistymisvaiheeseen vaikuttavana koordinaattina nousi aineistossa selkeimmin esiin perheen perustaminen. Tutkittavani ovat suorittaneet tekstiilialan tutkintonsa ajankohtana, jolloin sekä koulutus, toimiala että työelämä olivat muutosvaiheessa. Näiden meta- ja makrotason muutosten vaikutukset urapolkujen rakenteeseen ovat vaikeammin tulkittavissa, mutta näkemykseni mukaan niiden synnyttämä epävarmuuden ilmapiiri näyttää vaikuttaneen etenkin suunnittelualoille orientoituneiden informanttien kokemuksiin.
2000-luvun taitteessa kiihtynyt digitalisaatio ja työelämän murros ovat vaikuttaneet muotoilualan koulutukseen, jossa tänä päivänä korostuvat visuaaliseen viestintään sekä tilojen ja palveluiden muotoiluun liittyvä osaaminen. Tekstiilialan osalta muutokset näkyvät 2010-luvun puolivälissä tapahtuneena tekstiilialan ammattikorkeakoulutuksen radikaalina vähenemisenä. Alan koulutuksen alasajo näkyy alueellisena epätasa-arvona, heikentyneinä jatkokoulutusmahdollisuuksina, tekstiilialan osaamisen kaventumisena ja etenkin vapaan sivistystyön parissa havaittuna pätevän opetushenkilöstön puutteena. Tutkimukseni nostaa esiin toimialoja ja tehtäväkenttiä, joilla tekstiilialan asiantuntijuutta hyödynnetään ja jotka tulevissa muotoilualaa koskevissa koulutuspäätöksissä tulisi ottaa huomioon.
For the informants who participated in this study, a polytechnic education in textiles has provided career paths especially in education, cultural and welfare services, and wholesale and retail trade. The career paths have been mainly coherent and have corresponded relatively well to the objectives set for the education. The expertise built up during the education and needed in working life is based on a holistic and customer-centric orientation. Together with the knowledge of textile materials and methods, these form the core of expertise in the textile sector.
In my research data, pre-study skills, positive learning experiences and a quick start to a career enhance the satisfaction with acquired education and strengthen the professional agency. In terms of working life, satisfaction is linked to the experience of the correspondence between education and working life and, on the other hand, to the perception of the broad applicability of the skills acquired. Starting the family was the most evident, gender-related factor shaping the agency and the start of a career. The informants of this research graduated in textiles at a time when education, the textile sector and working life in general were in change. It is more difficult to interpret how these meta- and macro-level changes effected the structures of career paths, but it seems the uncertainty they created have had an impact on the experiences of the informants, particularly those with artistic orientation.
The acceleration of digitalisation and the transformation of working life at the turn of the 21st century has influenced also on design education, which today emphasises skills in visual communication and the design of spaces and services. In the textile sector, these changes entailed the radical reduction in textile education in the mid-2010s. The decline in education is reflected in regional inequalities and in reduced opportunities for educational paths, narrowing of textile industry competences and as shortage of qualified teaching personnel. This research highlights sectors and fields of activity where textile expertise is being utilized and which should be taken into account in future education decisions in the design sector.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38865]