Aineenopettajat ryhmänohjaajina : kerronnallinen tutkimus ryhmänohjaajina toimivien aineenopettajien ammatti-identiteetistä

Abstract

Abstract

This dissertation explores subject teachers as homeroom teachers in the Finnish general upper secondary school. The central concept of the research is professional identity. In this research, professional identity is understood narratively, as process-like, relational, and contextual. The theoretical and methodological basis of this research lies on narrativity. The research question is: What subject teachers as homeroom teachers narrate about their professional identity in a peer group?

The research focuses on the subject teachers’ narratives regarding their professional identities. The research material consists of narratives and pictures drawn by the research participants, and it was produced in peer group mentoring meetings. These meetings were held six times in 2015–2016 and were intended teachers at the same upper secondary school. Narrative research material was analyzed using thematic analysis.

According to the research results, 1) Professional identity is narrated as constantly constructed. This perspective emphasizes personal life events, the interface between being a subject teacher and a homeroom teacher, and tensions in the guidance work of homeroom teacher. 2) Professional identity is narrated as constructed in relationships. This perspective emphasizes the homegroup teacher’s relationships with their own persona and students. 3) Professional identity is narrated as constructed in guidance cooperation. This perspective emphasizes the change in guidance cooperation and collegial support in guidance cooperation. The results indicate that the construction of professional identity involves living with uncertainty, recognizing and setting boundaries, and developing into a competent homeroom teacher.

The research highlights the guidance work of subject teachers as homeroom teachers and provides a new entrance point for the discussion on the subject teacher's professional identity. The research shows that subject teachers need support when working as homeroom teachers, and the research provides ways in which they can be supported. The research suggests that guidance should be recognized as an integral part of a subject teacher’s competence and it should be understood as an activity to be done together and furthermore, peer support should be considered as a way of working as homeroom teachers.

Tiivistelmä

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan lukion aineenopettajia ryhmänohjaajina. Tutkimuksen keskeinen käsite on ammatti-identiteetti. Tutkimuksessa ammatti-identiteetti ymmärretään kerronnallisena, joka ilmenee prosessimaisena, suhteisena ja kontekstuaalisena. Kerronnallisuus muodostaa tutkimuksen teoreettis-metodologisen viitekehyksen. Tutkimuksessa kysytään, mitä ryhmänohjaajina toimivat aineenopettajat kertovat vertaisryhmässä ammatti-identiteetistään.

Tutkimuksessa keskitytään ryhmänohjaajina toimivien aineenopettajien kertomuksiin heidän ammatti-identiteetistään. Tutkimusaineisto koostuu kertomuksista ja tutkimukseen osallistujien piirtämistä kuvista, jotka on tuotettu vertaisryhmämentoroinnin tapaamisissa. Näitä tapaamisia pidettiin kuusi kertaa lukuvuonna 2015–2016 ja ne oli tarkoitettu saman lukion ryhmänohjaajina toimiville aineenopettajille. Kerronnallinen tutkimusaineisto analysoitiin temaattisen analyysin keinoin.

Tutkimustulosten mukaan 1) Ammatti-identiteetistä kerrotaan jatkuvasti rakentuvana. Tässä korostuvat henkilökohtaiset elämäntapahtumat, rajankäynti aineenopettajuuden ja ryhmänohjaajuuden välillä sekä jännitteet ryhmänohjaajan ohjaustyössä. 2) Ammatti-identiteetistä kerrotaan suhteissa rakentuvana. Tässä korostuvat ryhmänohjaajan suhde omaan persoonaan ja suhteet opiskelijoihin. 3) Ammatti-identiteetistä kerrotaan ohjausyhteistyössä rakentuvana. Tässä korostuvat ohjausyhteistyön muutokset ja kollegiaalinen tuki ohjausyhteistyössä. Ammatti-identiteetin rakentumisessa on kyse epävarmuuden kanssa elämisestä, rajojen tunnistamisesta ja asettamisesta sekä osaavaksi ryhmänohjaajaksi kehittymisestä.

Tutkimus nostaa esiin aineenopettajien ohjaustyön ryhmänohjaajina ja tarjoaa uuden lähtökohdan aineenopettajien ammatti-identiteetistä käytävään keskusteluun. Tutkimus osoittaa, että lukion aineenopettajat tarvitsevat tukea toimiessaan ryhmänohjaajina, ja tarjoaa keinoja, joilla heitä voidaan tukea. Tutkimuksessa ehdotetaan, että ohjaus tulisi nähdä osana aineenopettajan osaamista ja se tulisi ymmärtää yhdessä tehtäväksi toiminnoksi. Lisäksi vertaistuki tulisi huomioida ryhmänohjaajina toimivien aineenopettajien työtapana.