Varhaiskasvatuksen opettajan ammatin vetovoimaisuus luokanopettajaopiskelijoiden kertomuksissa

Abstract

Varhaiskasvatusalaa on jo vuosia rasittanut työvoimapula ja etenkin yliopistokoulutettujen varhaiskasvatuksen opettajien tarve tulee vuoden 2030 lakimuutoksen myötä lisääntymään entisestään. Samaan aikaan varhaiskasvatuksen opettajankoulutukseen hakevien määrä on ollut laskussa. Tässä pro gradu –työssäni tutkin, mitä luokanopettajaopiskelijat kertovat varhaiskasvatuksen opettajan ammatin vetovoimaisuudesta. Lisäksi selvitän, mitä luokanopettajaopiskelijat kertovat omasta uravalinnastaan ja kuinka he kuvaavat varhaiskasvatuksen opettajan työtä. Luokanopettajien uravalintaan vaikuttaneet tekijät ja käsitykset varhaiskasvatuksen opettajan työstä kertovat osaltaan myös varhaiskasvatuksen opettajan ammatin vetovoimaisuudesta.

Tutkimus on laadullinen, jossa hyödynnän kerronnallista lähestymistapaa. Tutkimuksen aineisto on kerätty tätä tutkimusta varten. Kirjoitelmakutsussa pyysin luokanopettajaksi opiskelevia apukysymysten avulla kertomaan omasta uravalinnastaan, varhaiskasvatuksen opettajan työstä sekä varhaiskasvatuksen opettajan ammatin vetovoimaisuudesta. Kirjoitelmakutsuun vastasi 33 luokanopettajaopiskelijaa ja heidän kirjoitelmansa koostavat tämän tutkimuksen aineiston.

Tutkimustulosten perusteella etenkin halu työskennellä tietyn ikäisten lasten kanssa on johdattanut opiskelijat luokanopettajaopintoihin. Suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista oli kokemusta lasten kanssa työskentelystä jo ennen opintoihin hakeutumista ja yli puolet kertoivat työskennelleensä myös varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajan työtä pidettiin hoivallisena kasvatustyönä, kun taas luokanopettajan ammatin kerrottiin olevan opetuspainotteisempaa, mikä kiinnosti tutkimukseen osallistuneita enemmän. Luokanopettajaopiskelijat mainitsivat kirjoitelmissaan määrällisesti selkeästi enemmän varhaiskasvatuksen opettajan ammatin vetovoimaisuutta heikentäviä tekijöitä, kuin lisääviä tekijöitä. Etenkin varhaiskasvatusalan heikon palkkatason ja resurssipulan nähtiin vaikuttavan ammatin vetovoimaisuuteen negatiivisesti.

Varhaiskasvatuksen opettajan ammatin tarkastelu alan ulkopuolisten henkilöiden näkökulmasta tuottaa arvokasta tietoa ammatin mahdollisista kehittämiskohteista. Laadukas varhaiskasvatus on yhteiskunnan pyörimisen kulmakiviä, mahdollistaen huoltajien työssäkäynnin, edistäen lasten yhdenvertaisuutta ja vahvistaen lasten jokapäiväisessä elämässä tarvittavia taitoja. Siksi koulutettujen varhaiskasvatuksen opettajien riittävyydestä on huolehdittava parantamalla ammatin vetovoimaisuutta.