”Tuntuu mielestäni juhlalliselta, kun vihdoinkin on lastensuojelulaki toisessa käsittelyssä” : vuoden 1936 lastensuojelulain säätämiseen johtaneet syyt

Abstract

Suomen ensimmäinen lastensuojelulaki (52/1936) hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1936, ja laki tuli voimaan 1.1.1937. Lastensuojelulaki mahdollisti huoltoa vailla olevien lasten aseman vähittäisen parantumisen, lastensuojelun alan ammatillistumisen sekä lastensuojelun erillisyyden hahmottamisen suhteessa köyhäinhoitoon. Tässä tutkielmassa tarkastelen Suomen vuoden 1936 lastensuojelulain säätämiseen johtaneita syitä. Aloitan tutkielman vuoden 1918 Suomen sisällissodan päättymisen jälkeisestä tilanteesta ja päätän sen vuoden 1936 lastensuojelulain säätämiseen. Käytän lähteinä vuoden 1936 lastensuojelulain keskeisintä lainsäädäntöaineistoa vuosilta 1934–1935 sekä lastensuojelulain käsittelyä lehdistössä kolmen keskeisen puolueen pää-äänenkannattajalehdissä (Uusi Suomi, Suomen Sosialidemokraatti ja Maakansa) aikavälillä 1.1.1918–31.12.1936.

Vaatimuksia lastensuojelulain säätämiseksi oli esitetty pitkään, ja viimeistään vuoden 1918 sisällissodan seuraukset osoittivat, ettei lastensuojelu ollut Suomessa riittävällä tasolla. Lastensuojelujärjestöt pyrkivät organisoimaan lastensuojelua 1920-luvulta lähtien, mutta niiden toimintaa häiritsivät ristiriidat. Uusi Suomi, Suomen Sosialidemokraatti ja Maakansa julkaisivat lastensuojelulakia ja yleisemmin lastensuojelua koskevia tekstejä. Teksteissä toistuivat näkemykset siitä, kuinka tärkeää lastensuojelulain voimaantulo on sekä miten kauan lastensuojelulakia on jouduttu odottamaan. Lehdissä ei esitetty sellaisia mielipiteitä, että lastensuojelulakia ei tulisi säätää ollenkaan, mutta oltiin osittain erimielisiä siitä, millainen lastensuojelulain tulisi olla.

Vuosina 1925, 1927 ja 1929 tehtiin ehdotukset lastensuojelulaiksi. Lakiehdotusten käsittely kuitenkin keskeytyi, kun hallitus vaihtui, asianmukainen lautakunta ei ehtinyt käsitellä asiaa tai lain sisällöstä ei päästy yksimielisyyteen. Lopulta hallituksen esitys eduskunnalle lastensuojelulaiksi annettiin vuonna 1934 ja lastensuojelulaki hyväksyttiin vuonna 1936. Lakiehdotuksen käsittelyssä ei lehtikirjoitusten tavoin esitetty kannanottoja siitä, että lastensuojelulakia ei tulisi säätää lainkaan. Lain käsittelyn aikana esitetyt eriävät mielipiteet koskivat lastensuojelulain sisältöä sekä laista aiheutuvien kustannusten kattamista.

Vuoden 1936 lastensuojelulaki säädettiin siksi, että muilla lastensuojelun keinoilla ei ollut mahdollista ratkaista lastensuojelulain puuttumisesta aiheutuvia ongelmia. Lastensuojelua pyrittiin järjestämään sisällissodan jälkeen erilaisilla tavoilla, jotka eivät olleet riittäviä ja tasapuolisia. Lopulta ainoastaan nimenomainen lastensuojelulaki nähtiin riittävänä instrumenttina tasapuolisen, riittävän kattavan ja kaikkia hyödyttävän lastensuojelun varmistamiseksi. Vuoden 1936 lastensuojelulain säätäminen ei ollut yksittäinen ja yllättävä tapahtuma. Sen sijaan lain säätäminen ja voimaantulo oli osa jo pidempään jatkunutta kehitystä, jossa pyrittiin lastensuojelun juridisen perustan vahvistamiseen ja paremman lastensuojelun toteuttamiseen.