Kosteuden siirtyminen vaipparakenteessa

Abstract

Kosteuden aiheuttamat vauriot rakennuksissa on yksi merkittävimmistä laatuongelmista kaikessa rakentamisessa. Kosteusvauriot syntyvät, kun tasapainokosteuden ylittävä ylimääräinen kosteus kerääntyy rakenteeseen poistumatta riittävän nopeasti. Kosteusvaurioita ehkäistään pitämällä kiinni kosteudenhallinnasta aina suunnitteluvaiheesta, rakennusmateriaalien valmistuksesta ja säilytyksestä valmiin rakennuksen ylläpitoon saakka. Rakennus suunnitellaan siten, että sen vaippa estää ylimääräisen kosteuden joutumisen rakenteisiin ja mahdollistaa satunnaisesti rakenteisiin joutuvan ylimääräisen kosteuden poistumisen riittävän nopeasti. Rakennuksen vaippaan kohdistuu kosteusrasituksia sekä sisä- että ulkopuolelta. Lisäksi vaipan huokoisissa materiaaleissa on aina sitoutuneena jonkin verran kosteutta. Sade- ja sulamisvesien lisäksi ulko- ja sisäilman vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuva kosteuspitoisuuden vaihtelu vaikuttaa osaltaan vaipan materiaalien kosteuspitoisuuksiin. Eri materiaalien kosteustekniset ominaisuudet vaihtelevat suuresti, mikä tulee tietää rakennuksen vaippaa suunniteltaessa, jotta materiaaleja voidaan käyttää oikein parhaan mahdollisen kosteusteknisen toimivuuden saavuttamiseksi. Kosteuden siirtymistapaan vaikuttaa vaipan materiaalit ja niiden kosteustekniset ominaisuudet, niitä ympäröivät lämpötilat ja lämpötilaerot, ilman suhteellinen kosteus, ilmavirtaukset sekä painovoima. Erilaiset kosteudensiirtymistavat ja useat niihin vaikuttavat asiat muodostavat hyvin monimutkaisen kokonaisuuden. Kosteudenhallinnan haastavuutta kuvaa se, miten paljon kosteusvaurioituneita rakennuksia on jopa uusien rakennusten joukossa.