Vulkanismin tuotteet : laavat ja vulkanoklastiitit
Hummastenniemi, Katri (2024-10-23)
Hummastenniemi, Katri
K. Hummastenniemi
23.10.2024
© 2024 Katri Hummastenniemi. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202410236435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202410236435
Tiivistelmä
Tässä kandidaatin tutkielmassa käsitellään vulkanismin tuotteita eli laavoja ja vulkanoklastiitteja perustuen aiheesta tehtyyn aiempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Työssä perehdytään erilaisiin vulkaanisiin ympäristöihin, laavojen koostumukseen ja ominaisuuksiin sekä vulkaanisiin muodostumiin ottaen huomioon näiden merkityksen geologisen kartoituksen ja malminetsinnän kannalta. Tutkielman painopiste onvulkaaniset ympäristöt, laavat ja vulkanoklastiitit. Magmaattiset systeemit sekä vulkaaniset syväkivet jäävät siis tämän tarkastelun ulkopuolelle.
Tutkielmassa luokitellaan laavat geokemiallisen koostumuksen sekä ominaisuuksien mukaan, selvitetään, mitä vaikutuksia laavan viskositeetilla on vulkanismin luonteeseen ja vulkanoklastisiin muodostumiin sekä yhdistetään erityyppiset laavat niiden tektonisiin asemiin.
Kaikenlaisia vulkaanisia muodostumia kuvaavaksi kattotermiksi on valittu käsite vulkanoklastiitti, joka kattaa sekä vulkaanista alkuperää olevat klastiset sedimenttimuodostumat, että niiden kivettyneet vastineet. Termi vulkanoklasti toimii yleisnimityksenä pyroklasteille, autoklasteille ja vulkaanisille epiklasteille. Primääriset ja sekundääriset vulkaaniset muodostumat luokitellaan omiksi ryhmikseen, ja kerrotaan, miten ne eroavat toisistaan ja miten ne määritellään. Epiklastin käsitettä käytetään kuvaamaan vulkaanista uudelleenkerrostunutta eli sekundääristä materiaalia.
Tutkielmassa luokitellaan laavat geokemiallisen koostumuksen sekä ominaisuuksien mukaan, selvitetään, mitä vaikutuksia laavan viskositeetilla on vulkanismin luonteeseen ja vulkanoklastisiin muodostumiin sekä yhdistetään erityyppiset laavat niiden tektonisiin asemiin.
Kaikenlaisia vulkaanisia muodostumia kuvaavaksi kattotermiksi on valittu käsite vulkanoklastiitti, joka kattaa sekä vulkaanista alkuperää olevat klastiset sedimenttimuodostumat, että niiden kivettyneet vastineet. Termi vulkanoklasti toimii yleisnimityksenä pyroklasteille, autoklasteille ja vulkaanisille epiklasteille. Primääriset ja sekundääriset vulkaaniset muodostumat luokitellaan omiksi ryhmikseen, ja kerrotaan, miten ne eroavat toisistaan ja miten ne määritellään. Epiklastin käsitettä käytetään kuvaamaan vulkaanista uudelleenkerrostunutta eli sekundääristä materiaalia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38865]