Esiopetusikäisten lasten käsityksiä kouluvalmiudesta
Raudaskoski, Jessika (2024-10-22)
J. Raudaskoski
22.10.2024
© 2024 Jessika Raudaskoski. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202410226416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202410226416
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää esiopetusikäisten lasten käsityksiä kouluvalmiudesta. Lasten kouluvalmiuden käsityksiä on tutkittu suhteellisen vähän, joten tämä tutkimus antaa äänen lapsen kokemusmaailmalle sekä tietoa lasten kouluvalmiuden käsityksistä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös lasten kouluvalmiuden käsitysten ympärille luotuja koulun aloitukseen liittyviä odotuksia. Tutkielman tarkoituksena on saada lisää tietoa lasten kouluvalmiuden ympärille muodostuvista käsityksistä. Kouluun siirtyminen tarkoittaa lapselle uuden elämänvaiheen alkua, joten tutkimus tuo lasten ääntä kuuluviin tähän heille merkitykselliseen siirtymävaiheeseen liittyen.
Tutkimus on toteutettu laadullisen tutkimuksen periaatteita noudattaen, missä lähestymistapana hyödynnetään fenomenografista tutkimusta. Aineisto on kerätty haastattelemalla neljää esiopetusikäistä lasta. Aineistonkeruu toteutettiin yksilöhaastatteluina esiopetuspäivän aikana ja haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja analysoitavaa tutkimusaineistoa kertyi haastatteluista yhteensä 46 minuuttia, mistä litteroinnin jälkeen muodostui 39 sivua Word-tiedostona. Aineiston analyysi noudattaa fenomenografisen analyysin vaiheittain etenevää prosessia.
Tutkimuksen tekoa ovat ohjanneet kaksi tutkimuskysymystä 1) Miten esiopetusikäiset lapset käsittävät kouluvalmiuden ja 2) Millaisia odotuksia lasten käsitykset luovat koulun aloitukselle. Tutkimustulokset jakaantuvat aineiston analyysiin pohjautuen neljään eri kuvauskategoriaan: käsitykset koulussa esiintyvistä konkreettisista ja kognitiivisista sisällöistä, lasten luomat odotukset koulun aloitukselle, kaveruuden ja leikin merkitys kouluvalmiuden käsityksissä sekä suhde aikuiseen koulun aloitukseen liittyvissä odotuksissa. Tuloksista huomataan, etteivät lapset käytä puheissaan lainkaan kouluvalmiuden käsitettä. Lapset käsittelivät koulun aloittamista pärjäämisen sijasta toiminnallisuuden ja toiminnan sisältöjen kautta. Lisäksi tulokset osoittivat lapsille kouluun siirtymisessä kaikkein merkittävintä olevan yhteisöllisyys ja osallisuus. Koulun aloittamista kohtaan muodostetut odotukset liittyivät lähinnä koulussa esiintyvien toimintojen sisältöön, eikä lapset yhdistäneet koulua kohtaan oleviin odotuksiinsa kouluvalmiuteen yleisesti liitettyjä koulussa pärjäämisen tai menestymisen piirteitä.
Tutkimus on toteutettu laadullisen tutkimuksen periaatteita noudattaen, missä lähestymistapana hyödynnetään fenomenografista tutkimusta. Aineisto on kerätty haastattelemalla neljää esiopetusikäistä lasta. Aineistonkeruu toteutettiin yksilöhaastatteluina esiopetuspäivän aikana ja haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja analysoitavaa tutkimusaineistoa kertyi haastatteluista yhteensä 46 minuuttia, mistä litteroinnin jälkeen muodostui 39 sivua Word-tiedostona. Aineiston analyysi noudattaa fenomenografisen analyysin vaiheittain etenevää prosessia.
Tutkimuksen tekoa ovat ohjanneet kaksi tutkimuskysymystä 1) Miten esiopetusikäiset lapset käsittävät kouluvalmiuden ja 2) Millaisia odotuksia lasten käsitykset luovat koulun aloitukselle. Tutkimustulokset jakaantuvat aineiston analyysiin pohjautuen neljään eri kuvauskategoriaan: käsitykset koulussa esiintyvistä konkreettisista ja kognitiivisista sisällöistä, lasten luomat odotukset koulun aloitukselle, kaveruuden ja leikin merkitys kouluvalmiuden käsityksissä sekä suhde aikuiseen koulun aloitukseen liittyvissä odotuksissa. Tuloksista huomataan, etteivät lapset käytä puheissaan lainkaan kouluvalmiuden käsitettä. Lapset käsittelivät koulun aloittamista pärjäämisen sijasta toiminnallisuuden ja toiminnan sisältöjen kautta. Lisäksi tulokset osoittivat lapsille kouluun siirtymisessä kaikkein merkittävintä olevan yhteisöllisyys ja osallisuus. Koulun aloittamista kohtaan muodostetut odotukset liittyivät lähinnä koulussa esiintyvien toimintojen sisältöön, eikä lapset yhdistäneet koulua kohtaan oleviin odotuksiinsa kouluvalmiuteen yleisesti liitettyjä koulussa pärjäämisen tai menestymisen piirteitä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [42879]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/