Näkymättömiä nautoja ja tehostuvaa tuotantoa : naudat ja nautaeläintuotanto peruskoulun oppikirjoissa 1970-luvulta 2010-luvulle

Abstract

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Suomessa vallalla olevien nautakäsitysten historiaa. Tutkielmassani tarkastelen käsityksiä naudoista ja nautaeläintuotannosta historiallisesti rakentuvana ja sosiaalisesti tuotettuna ilmiönä. Analysoin peruskoulun oppikirjojen välittämiä nautakäsityksiä 1970-luvulta 2010-luvulle. Aineistoni koostuu biologian, maa- ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon, biologian ja maantiedon, kotitalouden ja ympäristöopin oppikirjoista. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, kuinka peruskoulu on osaltaan vaikuttanut Suomessa nykyisin vallalla oleviin käsityksiin naudoista. Tutkimusmenetelmänäni käytän laadullista sisällönanalyysia ja lähilukua. Olen luokitellut aineistoni nautoihin liittyvät tekstit teemoittain ja tarkastellut niitä tutkimuskirjallisuuden valossa useista eri näkökulmista. Analyysia teen kriittisen eläintutkimuksen ja sosiaalisen konstruktionismin kehyksessä.

Ympäristö- ja eettisistä syistä nautaeläintuotantoa olisi aiheellista vähentää. Vähentämisen tueksi tarvitaan tietoa, jota saadaan myös historiantutkimuksen avulla. Käsitykset eläimistä määrittävät niiden asemaa yhteiskunnassa ja sitä, millaista eläinten kohtelua pidetään oikeutettuna. Ymmärrys siitä, kuinka vallalla olevat eläinkäsitykset ovat rakentuneet, voi auttaa muuttamaan suhtautumistamme eläimiin ja eläintuotantoon. Tavat, joilla eläimistä puhutaan, ovat tärkeässä roolissa siinä, millaista niihin kohdistuvaa kohtelua pidetään oikeutettuna. Peruskoulun oppikirjoissa esitetyt näkemykset eläimistä voivat vielä aikuisiällä vaikuttaa ihmisten eläinkäsitysten taustalla.

Tutkielmassani havaitsin, että oppikirjoissa nautojen ja muiden eläinten hyötykäyttö näyttäytyi itsestään selvänä osana yhteiskuntaa. Eläintuotanto esitettiin normaalina, luonnollisena ja välttämättömänä. Tehostuvasta nautaeläintuotannosta puhuttaessa itse naudat ja niiden hyvinvointi jäivät usein vähälle huomiolle. Enemmän kuin naudoista, puhuttiin niistä saatavista tuotteista. Kotitalouden oppikirjoissa naudoista saatavat tuotteet näyttäytyivät tärkeinä ihmisen täysipainoisen ravitsemuksen kannalta, ja etenkin maito esitettiin lähes elintärkeänä osana ihmisen ravitsemusta vielä 2000-luvulla. Kuitenkin 2000-luvun alussa oppikirjoissa kerrottiin myös vaihtoehdoista maidolle ja lihalle. Tarkastelujakson kuluessa ympäristö- ja ilmasto-ongelmat sekä lisääntynyt ymmärrys eläinten tietoisuudesta ja moraalisesta merkityksellisyydestä lisäsivät nautaeläintuotantoon kohdistuvaa kritiikkiä. Vaikka myös peruskoulun oppikirjoissa kerrottiin (nauta)eläintuotannon varjopuolista, esitettiin eläintuotannon hyödyt painavampina kuin siitä aiheutuvat haitat.

My master’s thesis examines the history of the prevailing perceptions of cows and other bovine cattle in Finland. In my thesis I examine people’s perceptions of animals as a historically and socially constructed phenomenon. I analyze the perceptions of bovine cattle produced by Finnish comprehensive education textbooks from the 1970’s to the 2010’s. My source material consists of textbooks on biology; agriculture, forestry and horticulture; biology and geography, and environmental studies. The aim of this thesis is to examine how comprehensive education has influenced the way people currently perceive cows and other cattle in Finland. My research methods are qualitative content analysis and close reading. I have thematically categorized the texts that handle cows or other bovine cattle and examined them from several different perspectives based on research literature. The frames of reference for my analysis are critical animal studies and social constructionism.

We should reduce cattle production for ethical and environmental reasons. To do that, we need knowledge. Historical research, among other branches, can produce said knowledge. Our perceptions of animals determine animals’ societal status and define the level of animal treatment that is considered acceptable. Understanding how our perceptions of animals have been constructed can help us rethink our relationship with animals and animal production. How we speak about animals plays an important part in defining how we treat them in the society. The perceptions of animals portrayed by school textbooks can affect people’s animal relationships well into adulthood.

In my thesis I found that the textbooks portrayed using animals for human benefit as a self-evident part of society. Animal production was presented as normal, natural and necessary. When talking about the intensifying bovine production, only a little attention was paid to the animals and their well-being. The products acquired from the animals were talked about more than the animals themselves. The home economics textbooks presented milk and beef as important parts of a balanced diet. Especially milk was considered almost a vital ingredient in human nutrition well into the 2000’s. However, the textbooks published in the early 2000’s also educated students about possible alternatives to milk and meat. During the time from the 1970’s to the 2010’s, the environmental and climate issues, new ideas on the moral relevance of animals, and scientific research on animal cognition contributed to the rise of critical voices concerning bovine production. Even though the school textbooks talked about the disadvantages of animal production, they were always presented as less significant than its benefits.