Itsesäätelyn haasteet ja tuki peruskouluaikana ADHD-oireisten henkilöiden kokemana

Abstract

Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriön [ADHD] lisääntyneiden diagnoosien myötä heikot itsesäätelytaidot haastavat yhä enemmän oppimista ja koulunkäyntiä suomalaisessa perusopetuksessa. Itsesäätelyyn eli kykyyn säädellä käyttäytymistään, tunteitaan ja kognitioitaan mielekkäästi eri tilanteissa tarvitaan toiminnanohjauksen taitoja, joilla omaa toimintaa ohjataan tavoitteiden mukaisesti. ADHD:n ydinoireet eli aktiivisuuden säätelyvaikeudet, impulsiivisuus ja tarkkaamattomuus haastavat voimakkaasti itsesäätelyä ja toiminnanohjausta.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan aktiivista roolia oppimisessa sekä oppilaan omia kokemuksia ja käsityksiä oppimisestaan ja itsestään oppijana. Opetuksen pedagogisena lähtökohtana on eriyttäminen, jolla viitataan opetuksen muokkaamiseen oppilaiden tarpeisiin sopivaksi. Suomalaisessa perusopetuksessa laki velvoittaa tukemaan oppilasta heti tuen tarpeen ilmetessä. Eriyttämisellä sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuella voidaan vastata puutteellisten itsesäätelytaitojen tuomiin haasteisiin.

Tässä fenomenografisessa tutkimuksessa tutkittiin ADHD-oireisten henkilöiden käsityksiä ja kokemuksia itsesäätelyn haasteista ja tuesta heidän peruskouluaikanaan. Tutkimusaineisto koostui viiden (5) täysi-ikäisen ADHD-oireisen henkilön haastattelusta. Haastatteluaineisto analysoitiin fenomenografisella analyysimenetelmällä. Tulokset jäsentyivät kolmeksi teemaksi, jotka olivat: 1) itsesäätelyn haasteiden ilmeneminen koulussa, 2) koulun tarjoama itsesäätelyn tuki sekä 3) muut itsesäätelyn haasteissa kannatelleet tekijät.

Tutkittavien itsesäätelyn haasteet koulussa liittyivät muun muassa aistiherkkyyteen ja työskentelyn vaikeuksiin. Opetuksessa käytettiin erilaisia eriyttämisen ja tuen keinoja, mutta osa tuen tarpeista jäi tunnistamatta ja tuki siten riittämättömäksi. Koulunkäyntiä ja oppimista kannattelivat muun muassa henkilökohtaiset sopeutumiskeinot, kodin tuki sekä myönteiset sosiaaliset suhteet. Oppilaiden kokemukset ja käsitykset haasteistaan ja koulun tuesta tarjoavat hyödyllisen näkökulman eriyttämisen ja tuen kehittämiseksi perusopetuksessa.