Koulukiusattuna vallan verkostoissa : yhteiskunnalliset valtarakenteet Iida Rauman Hävityksessä
Peltola, Pauliina (2024-10-04)
Peltola, Pauliina
P. Peltola
04.10.2024
© 2024 Pauliina Peltola. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202410046176
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202410046176
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa keskityin tutkimaan sitä, miten Iida Rauman Hävityksessä (2022) koulukiusaamista kuvataan yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja minkälaisia valtarakenteita teoksesta nousee esille. Hävitys ei käsittele koulukiusaamista pelkästään psykologisesta näkökulmasta vaan yhteiskunnalla ja valtahierarkioilla on näkyvä rooli teoksessa. Teoriaosion aloitin yhteiskunnallisen romaanin määrittelyllä. Hyödynsin tässä määrittelyssä Erkki Seväsen artikkelia (2014). Sitten esittelin Michel Foucaultin näkökulmia subjektista ja vallasta. Keskityin siihen, miten Foucault on käsitellyt valtasuhteiden roolia siinä yhteydessä, miten ihmisistä muodostuu subjekteja. Tässä vallan määrittelyssä keskitytään erityisesti siihen, millä tavalla valtaa harjoitetaan ja mikä on vallan suhde muihin tekijöihin.
Analyysiosion aloitin analysoimalla päähenkilö A:n luokalla vallitsevia valtasuhteita- ja hierarkioita. Käytin tässä osiossa analyysin tukena Foucaultin viisivaiheista valta-analyysin mallia, johon sisältyy eriyttämisen systeemit, objektit eli tavoitteet, instrumentaaliset mallit, institutionalisoinnin muodot ja rationalisoinnin asteet. Tästä osiosta kävi ilmi, että opettaja Anna-Maija ylläpitää A:n luokan hierarkioita kohdistamalla hyväksyntänsä suosittuihin tyttöihin eli Terhiin, Emmi-Sofiaan, Eveliinaan, Lottaan, Venlaan ja Monikaan. Suositut tytöt tuntuvat pitävän kiinni saavuttamistaan eduista, eli Anna-Maijan suosioon pääsemisestä. Eduista kiinnipitäminen voi edellyttää eron tekoa muihin luokkalaisiin, mikä tarkoittaa esimerkiksi ilkeilyä ja bileisiin kutsuttavien rajaamista. Osoitin myös, että A:n luokalla käytetään vallan harjoittamisen välineenä erityisesti sääntöjä, kontrollin muotoja ja puheen voimaa. Nämä näkyvät esimerkiksi siinä, että A:n luokalla on julkisesti näkyvillä nokkahuilukokeen ja muiden kokeiden tulokset sekä lista, johon kirjataan esimerkiksi tunneilta myöhästymiset.
Tästä siirryin käsittelemään tarkemmin A:n ja Anna-Maijan välistä valtasuhdetta. Tulen siihen johtopäätökseen, että Anna-Maija saattaa kokea uhkana A:n tietämyksen eri asioista, koska hän kokee, että hänen tulisi tietää asioista oppilastaan enemmän. Tämä voi aiheuttaa epätasapainoa A:n ja Anna-Maijan välisessä valtasuhteessa. Viimeisessä alaluvussa käsittelin vallan vastustamisen keinoja ja yhteiskunnallista kritiikkiä. Tässä alaluvussa keskityin nimeen A, A:n kirjoittamaan kirjeeseen, Hävityksen metafiktiiviseen valintaan ja koulukiusaamista käsittelevien kasvatustieteellisten oppaiden kritisointiin Hävityksessä. Yhdistin kirjeen kirjoittamisen ja metafiktiivisen valinnan vallan vastustamisen keinoihin. Tulkitsin, että nimellä A voi olla monia syitä kuten esimerkiksi yhteiskunnallinen kritiikki. Kiinnitin huomiota myös siihen, että nimeä voi käyttää kiusaamiseen. Havaitsin kasvatustieteellisten oppaiden käsittelyn tuovan Hävitykseen enemmän laajempia yhteiskunnallisia teemoja.
Analyysiosion aloitin analysoimalla päähenkilö A:n luokalla vallitsevia valtasuhteita- ja hierarkioita. Käytin tässä osiossa analyysin tukena Foucaultin viisivaiheista valta-analyysin mallia, johon sisältyy eriyttämisen systeemit, objektit eli tavoitteet, instrumentaaliset mallit, institutionalisoinnin muodot ja rationalisoinnin asteet. Tästä osiosta kävi ilmi, että opettaja Anna-Maija ylläpitää A:n luokan hierarkioita kohdistamalla hyväksyntänsä suosittuihin tyttöihin eli Terhiin, Emmi-Sofiaan, Eveliinaan, Lottaan, Venlaan ja Monikaan. Suositut tytöt tuntuvat pitävän kiinni saavuttamistaan eduista, eli Anna-Maijan suosioon pääsemisestä. Eduista kiinnipitäminen voi edellyttää eron tekoa muihin luokkalaisiin, mikä tarkoittaa esimerkiksi ilkeilyä ja bileisiin kutsuttavien rajaamista. Osoitin myös, että A:n luokalla käytetään vallan harjoittamisen välineenä erityisesti sääntöjä, kontrollin muotoja ja puheen voimaa. Nämä näkyvät esimerkiksi siinä, että A:n luokalla on julkisesti näkyvillä nokkahuilukokeen ja muiden kokeiden tulokset sekä lista, johon kirjataan esimerkiksi tunneilta myöhästymiset.
Tästä siirryin käsittelemään tarkemmin A:n ja Anna-Maijan välistä valtasuhdetta. Tulen siihen johtopäätökseen, että Anna-Maija saattaa kokea uhkana A:n tietämyksen eri asioista, koska hän kokee, että hänen tulisi tietää asioista oppilastaan enemmän. Tämä voi aiheuttaa epätasapainoa A:n ja Anna-Maijan välisessä valtasuhteessa. Viimeisessä alaluvussa käsittelin vallan vastustamisen keinoja ja yhteiskunnallista kritiikkiä. Tässä alaluvussa keskityin nimeen A, A:n kirjoittamaan kirjeeseen, Hävityksen metafiktiiviseen valintaan ja koulukiusaamista käsittelevien kasvatustieteellisten oppaiden kritisointiin Hävityksessä. Yhdistin kirjeen kirjoittamisen ja metafiktiivisen valinnan vallan vastustamisen keinoihin. Tulkitsin, että nimellä A voi olla monia syitä kuten esimerkiksi yhteiskunnallinen kritiikki. Kiinnitin huomiota myös siihen, että nimeä voi käyttää kiusaamiseen. Havaitsin kasvatustieteellisten oppaiden käsittelyn tuovan Hävitykseen enemmän laajempia yhteiskunnallisia teemoja.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34939]